tiistai 25. joulukuuta 2007

Kinkun sulatusta


Heti aamusta lähdettiin hieman sateiseen ja sumuiseen metsään koirien kanssa. Lotta jaksoi hyvin isompien vauhdissa ja naapurin Ingakin oli liikuntaa vailla joten kaikki pääsivät mukaan metsälenkille. On se jännä kuinka koira heti tietää, jos metsässä on joku toinen vaikka ei mitään näy tai kuulu. Kun aikansa odottaa niin sitten sieltä polkua pitkin tulee joku lenkkeilijä tai koiran taluttaja vastaan. Mikä meidän laumassa saa aikaan kovaa ääntä ja meteliä, sillä koirat ovat vähän sitä mieltä, että metsä on vain meidän käytössä. Lenkiltä tultiin pihalle, mikä muistuttaa taas kyntöpeltoa, siis rapaa on riittämiin ja yli omankin tarpeen. Koirilla oli lenkin jälkeen kuuma joten Diwapa tietysti päätti mennä uimaan, koska lammesta olivat jäät sulaneet ja loiskista vain kun Diwa ui hitaasti ja pitkän lenkin, en osannut yhtään varautua kun ei ole viime aikoina enään lampeen pyrkinyt. Niin on kohta joulu ohitse ja alkaa arkinen aherrus, tosin sitä ennen otetaan vastaan uutta vuotta 2008.



Hyvältä maistuu pukin tuoma pieni kenkäpuruluu



Vastamäki tekee vahvaksi, ainakin Neste-Oili on sitä mieltä



Lelut on paras pitää vieressä, ettei kukaan vie niitä.



Minun sänkyni ja luuni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti