Kaunis aurinkoinen kevätpäivä oli hyvä päivä käydä tapaamassa pentuja. Ensimmäisenä meille saapui Teija ystävättärensä kanssa tapaamaan "Mossea". Pennut ulkoilivat terassilla ja siinä oli mukava tutustua pentuihin ja jutella asioista.Muutama kuva taisi olla kotiin viemisinä, luulen että Teija filmasi elokuvan pentujen elämästä. Niin ihanaa kuin onkin katsoa kun pennut tutustuvat perheisiinsä niin samalla on pakko myöntää, että tulee niin surullinen olo, oikein mietin, että kuinka pystyn ihan kunnialla luovuttamaan nuo pienokaiset omiin perheisiinsä. Joten varoitan nyt jo tässä teitä hyvät ystävät, että ette voi välttyä kyyneliltäni, mutta sovitaan että ne ovat kuitenkin ilon kyyneleitä. (Taidan olla ihan hassu, ja Harry on jo varoittanut, että et sitten kyllä ala ulvomaan, taitaa tuntea minut). Teijan ystävätär ihastui pieneen harmaaseen poikaan ja sen kauniiseen väriin. Kaija ystävänsa kanssa piipahti tuomassa minulle sanomalehtiä, kylläpä olin tosi iloinen tästä lahjasta, KIITOS . Seuraavana saapuivat Pirkanmaan pikkuiset prinsessat katsomaan Miloa. Ihana oli katsella kuinka nuo pienet tytöt käsittelivät pentuja rauhallisesti ja kauniisti. Tytöt lupasivat pitää oikein hyvää huolta pikkuisesta Milosta. Edes Bellan suuri koko ei heitä pelottanut ja kaikille koirille he veivät napipalat tarhoihin, Turri oli ikionnellinen pieniltä ihmisiltä saamastaan huomiosta, häntä keikkui kuin tuuliviiri. Kun Heidi perheineen lähti kohti Tamperetta niin saapuivat Maire ja Veikko. Pennut saivat aivan ihanan krokotiiliin. "Pikkuisessa-pojassa on selvästi metsästäjää, sillä oitis pikkuinen alkoi pyydystää "krokoa". Hieno päivä kaiken kaikkiaan.
Söpöliinejä.
Mitä miettii neitokainen?
Mitähän se tuo delfiini minua tuijottaa?
Heidin tytöt olivat sitä mieltä, että tässä nukutaan kuin aviopari.
Naukkis ei vieraista juuri jaksanut innostua kun aurinko paistoi niin uni maittoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti