sunnuntai 25. toukokuuta 2008

Kesäiset leikit


Tänään jo aamusta pakattiin auto ja autoon mukaan pääsivät Milana ja Lotta (ihan epäreilua muiden mielestä), matka johti tälläkin kertaa Köyliöön vanhempiani tapaamaan,koska he olivat vielä kesää viettämässä Köyliössä. Ensimmäiseksi koirat menivät järveen lotraamaan. Sitten alkoi paikkojen tutkiminen ja aarten etsitäkin kannatti, koska mummu oli piilottanut ison kiven alle kalanperkausjätteitä ja vau mitä herkkuja, en millään meinannut saada niitä kaivettua Milanan suusta pois ja sen mitä sain popsi Lotta suuhunsa. Sitten alkoi tutkimusretket, tontin rajat eivät heti avautuneet Lotalle, vaan aina ihan vahingossa Lotta eksyi naapurin tontille, viljapellolle, järveen, pusikkoon ja ihan minne vaan ja pikku paapero perässä. Kun menimme kahville, otin koirat verannalle nukkumaan, jotta löydän ne vielä kahvin jälkeenkin, Kun kahvit oli juotu odotti meitä terassilla yllätys, äitini oli jättänyt pussillisen uusia perunoita odottamaan ruoka-aikaa terassille ja 90 % perunoista oli purtu halki ja 10 % oli maistettu vain ihan pieni pala. Olipas meillä erikoisia uusiaperunoita, mutta ei se makua huonontanut. Sitten isäni ja Harry ryhtyivät raknnuspuuhiin ja koirat tietysti auttoivat parhaansa mukaan. Ruuan jälkeen päätin lähteä koirien kanssa soutelemaan, Lotta ja Milana veneeseen ja menoksi, Harryn piti ikuistaa tämä tapahtuma, mutta aivan liian hidas oli kuvaaja, sillä Lotta ehti hypätä veneestä ja hyvä, että samoin ei käynyt minulle ja Milanalle kun vene hieman keikahti. No ajattelin, että soudan sitten Milanan kanssa, ei onnistunut sekään, sillä Lotta lähti uimaan perässä ja minun oli käännyttävä takaisin ja Lotta roikkui koko matkan vene reunalla, oli se souturetki. Saunottuamme ja heitettyämme talviturkin köyliönjärveen matkustimme kotiin.  Hauska päivä yhdessä äitini ja isäni kanssa.



Hei vaari muistatko Minä olen Milana?



Lotta saanko minäkin tulla uimaan?



Märkää kastuu pienet tassut.



Et saa tulla näin syvälle olet vielä liian pieni.



Uskallan minäkin tulla, odota Lottaa



Minä autoin rakennushommissa, kuulin, että listat pitää pätkiä, mutta mikähän meni vikaan kun minun pätkät ei kelvanneet, eivätkä edes Milanan.



Mitähän tästä tekisi.



Välillä pitää nauttia virvokkeita.



Veneilijät.



Lotta putosi kuin eno veneestä.



Kyllä tuo veneily piristää.



Nyt väsyttää lähdetään kotiin, äiti Bellan luo, kantakaa pieni eläin autoon.



Hyvää kesää äiti ja isä ja kiitos ihanasta päivä-stä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti