lauantai 17. toukokuuta 2008

Milanan ja Mandyn yhteinen päivä


Tänään päätimme, että jotain kivaa on tehtävä kun siskokset saavat viettää viimeistä yhteistä päivää, ennen kuin Mandy lähtee kotiin Kokkolaan.



Mitä kummaa nyt tapahtuu, kun mamma pakkasi meidät tähän pikku vankilaan ja autoon, mihin kummaan me nyt lähdettiin, mamma sanoi, että pennut pääsevät mukaan ja Lottakin on kuulemma vielä pentu. Ja matka alkoi ja me käytiin nukkumaan.



Mihin kummaan paikkaan se auto meidät toi, ompa iso vesi tuossa vieressä, sen nimi on kuulemma Köyliön-järvi.



Lotta joka on jo isompi kertoi, että järvet ovat olemassa koiria varten, niistä kuuluu juoda, mutta ei kannata yrittää tyhjentää niitä.



Hieno yllätys täällä olikin Porvoon mummo, miten ihmeessä hän tänne oli joutunut, kauas kotoaan, taisi tulla meitä katsomaan.



Kuka kumma on nurmikolle käynyt pötköttämään, se on vaari se on vaari jipii.



Me löydettiin vaari, vaari oli hukannut itsensä nurmikolle.



Kun tervehtimiset tuli hoidettua pitää hieman tarkastelle yleismaisemaa.



Tule Mandy leikkimään tässä nurmikolla on kivaa.



Tehdään tälle kirahville tosi pitkä kaula.



Sitten kiusataan vähän Lottaa.



Milana mihin sinä meniit täällä huutaa Mandy'



Alkaa väsymys jo käydä käpälään.



Kukas tämä on , ai se on mammani veli, sekin asuu omassa kotona niinkuin Mandykin huomenna muuttaa, mutta aina välillä se tulee tapaamaan meidän mammaa ja niin me toivotaan että Mandykin joskus tulee meitä katsomaan tai sitten me matkustetaan Mandyn luo. 



Nyt nuo lapset väsähtivät ja meidän täytyy lähteä kotiin, oli kivaa täällä mökillä, vaikka jouduin vähän noita mukeloita vahtimaan, että ne ei juo järveä tyhjäksi.



Nyt tuli väsy  kantakaa autoon ja viekää kotiin, kivaa oli hei vain mummu ja vaari.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti