maanantai 11. elokuuta 2008

Mihin illat katoavat?


Aloin oikein miettimään, mihin illat katoavat kun tuntuu että aika vierii niin nopsaan. Ei minua muuten huollestutua mutta kun aika kuluu näin nopsaan niin minusta tulee tosi vanha ja tosi nopeasti. No mietitäänpä koiraperheen arkea. Tulin kotiin klo 16 töistä ja annoin koirille ruuan, sen jälkeen lähdettiin lenkille, ensin kävin Turrin kanssa lyhyen remmilenkin, koska Turri ontuu vaikka sai kaksi viikkoa sitten kortisonipiikin (harmittaa), sen jälkeen lähtivät lenkille Luna ja Bella yhdessä, tehtiin metsälenkki, sitten oli vuorossa Lotta ja Lotan kanssa tehtiin pyörälenkki ja Milana taas pääsi metsälenkille. Ai niin ennen lenkkejä kävin tietysti ruokkimassa tipuni ja putsaamassa tipujen tilan. Niin ja samaan aikaan koirien kanssa tietysi annoin kissoille ruuan, tosin Kaino toi omat eväät sisälle hieno myyränpoikanen jonka nautti olohuoneen matolla. Siis nyt tultiin lenkiltä, sitten siivosin keittiön, tyhjensin astianpesukoneen ja sitten tulivatkin Lotta ja Max auttamaan Harryä kanalan teossa. Lotta toi meille lämpölampun ja käytiin asentamassa se tipuille. Sitten Harry tarvitsi apua kanalassa ja kävin auttamassa kun siirrettiin kanojen ulkokoppi A paikasta B paikkaan ja vielä lopuksi C paikkaan. Sitten soi puhelin ja eräs rouva tyttärensä kanssa tiedusteli voisivatko he tulla tutustumaan leonberginkoiraan ja toivotin heidät tervetulleeksi, tässä välissä olin keittänyt kahvia ja Lotan vanhemmat tulivat kahville oltuaan perunapellolla. Emme ehtineet nauttia kahvia loppuun kun vieraamme saapuivat ja Luna ja Max ja Milana riensivät portille Lotta ja Bella ja Turri odottivat tarhassa, koska eipä oudompi uskalla pihalle tulla jos kokolauma portilla seisoo. Kun olin saanut jakaa tietoni leonberginkoirasta niin Lunaan erityisesti ihastuneet vieraat lähtivät ja samalla myös Lotta lähti kotiin valmistautumaan kouluun menoa varten kun se päivä on huomenna. Sitten vielä hetki kanalan rakentamista, tipuille iltaruoka ja koirat sisälle nukkumaan ja hammasharjat koirille. Ja tässä se tämä päivä olikin. Ai niin täytyy vielä hakea iltaheinät kaneille ja sen jälkeen voi painaa päänsä tyynylle ja nousta virkeänä uuteen päivään. Lotta järjestikin pienen yllätyksen iso oksennus olohuoneen sohvalle, Lotta oli syönyt valtavan määrän punaisia karviaisia ja nyt tuli paha olo, onneksi oksennus oli tyynyllä, joten tyyny pesukoneeseen ja homma hoidettu.



       Ai  missä kukkapenkissä ei saa olla?


      


       Onko tämä kukkapenkki?



Mitä mahtaa miettiä meidän Turrikka?



Lotta ei saa kutittaa


Jälkikirjoitus: Klo oli noin 23.30 lähdin nukkumaan, Harry nukkui jo siki untansa, en laittanut valoja , astuin johonkin pehmeään, laitoin valot ja koiran ripulikakka makuuhuoneen matolla, siispä Lotan vatsa oli mennyt sekaisin siitä karviasmäärästä mikä ei ollut pieni. Maton pesu ja nukkumaan, valot pois ja mitä joku oksentaa, valot päälle ja Lotta oksensi lisää karviaismarjoja ja heiniä tämä toistui vielä kaksi kertaa yön aikana, onneksi emme häirinneet KePoNi unta (sitä ei häiritse mikään).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti