tiistai 30. syyskuuta 2008

Syyskuu päättyy


Niin se kesäkausi taitaa olla takanapäin sillä huomenna alkaa jo lokakuu ja kaikesta huomaa sen. Luonto on kyllä kaunis niin upea ruska kun aurinko paistaa ja tarttuu puiden värikkäisiin lehtiin. Diwa on aloittanut vauvojen jälkeen tuon uinti harrastuksen uudestaan, sillä mikään ei pidättele sitä joka päivä pitää mennä uimaan. Tänään käytiin hakemassa taas koiranruokaa ja muutama säkki taas kerrallaan. Samalla haettiin myös meidän koirien herkkua nimittäin kuivattua keuhkoa, se on suurta herkkua ja minustakin se on hyvä vaihtoehto, sillä possunkorvat ovat niin rasvaisia vaikkasuurta herkkua ovatkin, mutta keuhkossa rasvaa on vähän joten se ei vaikuta linjoihin vaikka sillä välillä herkuttelee. Tuntuu, että koirat haukkuvat enenmmän kun illat hämärtyvät aikaisin tai sitten vain jotain tapahtuu useammin kuin normaalisti, ainakin tuo isovillakoira joka kulkee ohi jo toisen kerran tänä iltana saa suuren shown aikaiseksi pihalla.


maanantai 29. syyskuuta 2008

Pimeät illat


Kyllä illat pimenevät nopeasti ja jäävät niin lyhyiksi, ei  millään ehdi kaikkea mitä mieli tekisi. Tänään punnittiin taas koiria ja leikattiin kynsiä, hauskaa puuhaa sekin. Tarhoihin on jo vaihdettu talvioljet niin on koirien sitten hyvä mennä olkikuoppaan nukkumaan jos tulee kylmä. Kanatkin lähtevät itse nukkumaan jo seitsemän aikaan kun alkaa hämärtyä. Onneksi koirat eivät pelkää pimeää sillä muuten ne istuiviat sisällä jo klo18 aikaan. Milana ja Diwa olivat päättäneet tänään käydä uimassa, ompas tämäkin aika aloittaa uinti harrastus. Tällainen tavallinen rauhallinen maanantai päivä, nyt täytyy mennä katsomaan kun Max taitaa tulla läpi ovesta ja Luna ikkunasta.



Jos metsään tahdot mennä nyt sä takulla yllätyt

sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Kiitos kaikille


Oikein paljon kiitoksia teille kaikille jotka olette muitaneet minua nimipäivän johdosta. Minulla oli erilainen nimipäivä tänään kuin koskaan aikaisemmin,se ei ollut erilaista, että Harry ei muistanut sitä, sillä siihen olen jo tottunut. Vaikka sanoin kyllä, että voi helposti korvata unohduksen ja vaikka antaa minulle yhden pienen uuden koiran, mutta ei mitään uutta pientä koiraa ole kuulemma tulossa, hämmästyttävvää. Menimme tänään taas perunapellolle talkoisiin ja Max tuli meille hoitoon Milanan kaveriksi. Kun tuli kahvi tauon paikka kurvasi Satu paikalle sämpylätarvikkeineen ja YLLÄTYS autosta löytyi iso sio hieno täytekakku jonka Lotta oli koristellut hienosti marsipaanilla ja sain myö  saivan upean kukka-asetelman. Siellä me istuttiin perunapellon reunalla ja syötiin täytekakkua ja juotiin nimpparikahvia ja maistui tosi hyvältä. KIITOS Sadulle ja Lotalle. Elmo ja Topikin lähtivät tänään kotiin, sillä Toni kävi hakemassa lomalaiset, ja kyllä olivat kissat iloisia kun näkivät Tonin.



Metsään on tullut syys.



Miten sinä sinne jouduit?

lauantai 27. syyskuuta 2008

Kirjanpitoa


Tänään syksyisenä päivänä  laitoin kirjanpitoni kuntoon, olen siitä lähtien kun minulle tuli koiria pitänyt kirjanpitoa kaikista koirakuluista, tänä vuonna olen joten ollut tosi laiska ja kuitti poikineen on odotellut käsittelyä, joten tännään sitten hoidin asian. Lopputulosta en kuitenkaan näyttänyt Harrylle, kyllä siihen sellainen summa viivan alle kertyi. No ei voi muuta kuin todeta tämä on elämän tapakysymys.Toiset laittavat rahansa ulkomaanmatkoihin, toiset viinaan ja tupakkaan, meillä ne menevät koiriin, minusta ei ollenkaan huono vaihtoehto. Tänään oli kaunis syksyinen päivä ja lehdet leijailivat punaisina ja keltaisina pihanurmikolle, kanat poopottivat ja etsivät kaikkea kivaa maasta. Nyt koirat ovat saapuneet sisälle jajokainen sai puruluun kaluttavaksi, ennen nukkumaan menoa.



Puruluut on syöty ja nyt uni maittaa.

perjantai 26. syyskuuta 2008

Nyt se myrkyn lykkäs...........


Huomasin Neste-Oililla eilen korvissa jotain outoa ikään kuin purua ja tänään mentiin  lääkäriin näyttämään kissaa ja pitkällisen tutkinnan tuloksena selvisi, että   Neste-Oili   on saanut Trombikuliaasi Neotrombicula  autumnalis punkkitartunnan. Kaikista oudointa oli se,että   Neste-Oili oli saanut sen ensimmäisenä Suomessa, kyseistä   punkkia ei olla  aikaisemmin  tavattu Suomessa. Punkki ei ole vaarallinen mutta hyvinkin kiusallinen, aiheuttaa kutinaa. Punkki voi tarttua koiriinkin ja jopa ihmisiin. Olemme siis lääkinneet tänään koirat ja kissat, koirat varmuudeksi vuoksi. Ainoa eläin jolla on näkyviä oireita on siis Neste-Oili, mutta en ota riskiä, että joku koirista olisi oireeton kantaja. Ihmisillä oireet ovat kutinaa alaraajoissa ja punaisia näppylöitä. Tällaisen kyseenalaisen kunnian siis saimme. Kissamme piti käsitellä sprayllä, korvat, tassut   ja vatsa, voitte arvata, että ainetta on Harryssä (piti kiinni kissoja) sohvalla, lattialla,  pyyheliinoissa, minussa ja ehkä jokunen pisara kissoissakin. Hyvä tieto  on se, että kyseinen punkki on etelän kasvatti ja ei pysty talvehtimaan meillä vaan kuolee heti  pakkasten tullessa. Kyselin kovasti elänlääkäriltä, miten kummassa tuo punkki jolla ei ole edes suomalaista nimeä on meidän kissan korvassa. Kuulemma ilmaston muutokset ovat aiheuttaneet sen, että elelän ötökät rantautuvat tänne pohjolaankin tai sitten Neste-Oili on käynyt tietämättäni etelänlomamatkalla.



En mä mamma voi tietää mistä mä ne ötökät olen löytänyt.

torstai 25. syyskuuta 2008

Kakarat lenkillä


Milanan ja Maxin kanssa lähdettiin katsomaan syksyistä metsää, haavan lehdet olivat varsisseet maahan ja peittivät sammalikon keltaisena mattona. Opeteltiin kakaroiden kanssa hieman rauhallista seisomista ja hampaiden näyttämistä. Kakarat yrittivät lyödä leikiksi koko treenit mutta jämäkästi me Lotan kanssa ohjattiin Max ja Milana harjoittelemaan. Meillä oli tosi kivaa metsässä ja koirat juoksivat kilvan tutkimassa metsän ihmeitä.



Reippahasti käypi askeleet



Mitäs tuolla näkyy,mamma  tule katsomaan



Eikös ole vähän hienoa, kun mamma nosti mut tänne,olen Kingi



Näin me treenattiin seisomista mamman kanssa ja seuraavassa kuvassa näette miten Maksi treenasi.



Eikös ole hieno asento, minusta paljon parempi asento kuin tuo seisominen.


Tänään sain myös ihania kuvia Topista ja Leevistä ja kaikkein parasta oli se, että sain myös kuulla että Topi tulee meitä tapaamaan, muutama yö on nukuttava ja sitten Topi jaTarja saapuvat.



Tässä olen minä Topi ja kuten näette olen tosi rauhallinen ....



Hau hau kyllä mulla vauhtia riittää, tuo edellinen kuva oli sellainen edustuskuva tässä me leikitään Taavin kanssa vauhdilla, arvatkaa kuka voittaa ja saa pitää tämän hienon kepin?



Topi voitti Topi voitti!



Kuules vekara, tästä keskustellaan vielä, tämä oli kyllä minun keppini.

keskiviikko 24. syyskuuta 2008

Sienessä


Käytiin tänään Milanan ja Lotan kanssa sienessä ja olipa hauskaa kun metsästä löytyi naapurin rouva ja hetken päästä toinen  naapurin rouva ,molemmat olivat keräämässä sieniä ja koirat ilahtuivat kun metsä oli ylläreitä täynnä. Mekin löysimme suppilovahveroita ja muutamia kanttarelleja. Kun palasimme kotiin niin kohta saapui Max meitä  tapaamaan. Tuo Max on kyllä ihanan iso  uroksen alku ja niin ihanan punainen. Milana ja Max jolkottelivat pitkin pihaa peräkanaa, aivan ihana pariskunta, sikso ja sen veli. En oikein ymmärrä mikäasetus tässätietokoneessa  nyt  on päälläsillätämähaluaakirjoittaa kaikkisanat kiinnitoisiinsa. Eikös olekkin hieman hankalaa luettavaa, täytyy huomenna tutkia asiaa. Nyt lähden saunaan ja sitten koirat  laitetaan nukkumaan.


 


Aamulla ei tarvitse kuin kerran huutaa,että HERÄTTÄMÄÄN, niin hetkessä kyllä Harry herää on siinä sellainen tehoporukka.



Herätysjoukot valmistautuvat

tiistai 23. syyskuuta 2008

Milana oli reissunainen


Tänään käännettiin Beluna-ambulanssin nokka kohti Porvoota,olin saanut töistä vapaa päivän ja kävimme katsomassa äitiäni ja isääni sekä hoitamassa muutamia asioita. Milana pääsi mukaan ja on se oppivainen tuo koira kun kerran olen ottanut Milanan syliin etupenkille, niin eikös koko matka taisteltu siitä istuuko Milana minun sylissäni mihin ei todellakaan enää mahdu. Viimeisen yrityksen Milana teki 1 km ennen kotia ja onnistui vauhdilla päästä syliini ja siinä me köröteltiin kotiin ja niin sai koira taas vahvisteen, että sitkeys palkitaan ja pääsee mamman syliin. Kävimme myös Tonin (poikani) luona ja sieltä saimme mukaamme kaksi vierasta Elmon ja Topin. Kissat tulivat meille viettämään pitkää viikonloppua. Olen aivan ihastunut tuohon Elmoon (valkoinen), on tosi erikoinen kissa, Elmo on kuuro, mutta niin ihmisläheinen ja hellyyden kipeä kuin olla voi. Elmo ei jätä Tonia silmistään kotona, ja jos Toni menee johonkin huoneeseen niin että Elmo ei näe Tonia alkaa armoton huuto MAUUU MAUU. Elmo myös pudottelee kaikki tavarat lattioille, Elmo vierittää myös kiuaskivet lattialle jos saunan ovi jää auki. Elmosta on kiva nähdä kun tavarat  putoilevat, ja meteli ei haittaa koska Elmo ei kuule mitään. Topi taas on hyvin harkitsevainen musta pieni kissa. Topi putosi kaksi vuotta sitten tuuletusikkunasta viidennestä kerroksaesta, asfaltti pihalle, mutta suojelusenkeli oli Topin mukana, sillä vain yksi jalka murtui ja se saatiin operoitua kuntoon. Milana kävi ilahduttamassa mummoa ja vaaria jotka aina odottavat, että ainakin yksi koira on mukana. Milana osasi käyttäytyä kauniisti ja kun oli niin nätti päivä tehtiin pari lenkkiä ensillä asuin paikoillani.



Topi ja Elmo



Elmo pitää leikkimisestä ja Elmon suosikki on tämä Neste-Oilin putki.



Mitä kaikkea kivaa mahtaa korista löytyä.


Taas minulle kävi paha kämmi, sillä kamera kyllä oli mukana Porvoossa, mutta akku oli tyhjä, sillä unohdin juuri ladatun akun kotiin ARVAA HARMITTIKO? Menenhuomenna ostamaan lisää akkuja niin että ainakin yksi tulee edes vahingossa mukaan reissuun.

maanantai 22. syyskuuta 2008

Koiramaista ulkoilua


Tänään saapui komea Enzo meitä tapaamaan ja oli siinä taas tytöillä ihmettelemistä, tosin Max poikakin hetken mietti, tulikohan nyt  hänen haaremiinsa kilpailija, mutta ei hätää Enzo halusikin leikkiä myös Maxin kanssa. Tosin Lotta olisi ollut kyllä hyvin kiinnostunut herra seurasta, mutta ei, vielä täytyy vuosi malttaa. Lähdettiin Milanan ja Maxin ja Enzon kanssa syksyiseen metsään ja Satu otti ämpärinkin mukaan ja päätti yllättää miehensä keräämällä suolasieni ainekset. Sieniä löytyin mukavasti, tosin Enzo yritti ne välillä kaapata, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kyllä Tarjan täytyy Enzolle kerätä sieniä kun kerran Enzo olisi niitä halunnut välipalaksi haukata. Metsässä aika kului mukavasti ja loppuajasta Satu jo alkoi kysellä mikä tämän tien nimi on jos täytyy taxi tilata, onneksi koko porukka jaksoi takaisin kotiin ja Enzo kävi kurkistamassa kanalaankin, että mitä kummaa siellä tapahtuu, voi ihmettä ne liikkuu ja piipittää ja etsii jotain koko ajan, mitähän ne on kadottaneet. Turri, Diwa, Bella ja Lottakin kävivät lenkillä ja naapurin Inga antoi evääksi maukkaat omenatkin. Koiramaisen hauska ilta ja toivottavasti Enzo muisti sanoa terveiset Petelle ja Islalle.



Ihana syksyinen metsä.



Arvatkaa kuka kävi uimassa? Enzo se on .

sunnuntai 21. syyskuuta 2008

Perunan nostopäivä


Tänään koirilla oli vapaapäivä, sillä ne kaikki saivat lekotella auringonpaisteessa pihamaalla vahvistettuna Max pojalla, tosin Lotta joutui hieman tarkkailun alle,sillä juoksu on vielä siinä vaiheessa, että Maxin lantio alkaa heti notkumaan kun Lotta lähestyy. Luulemme että tämä notkea lantion liike johtuu Maxin Italialaisista sukujuurista, ei se jäyhän Suomi-pojan lantio tuolla lailla keiku.Meillä ihmisillä oli erilaista touhua, nimittäin osallistuimme perunannosto talkoisiin. En ole koskaan ollut nostamassa perunaa perunannostokoneella ja se olikin aika mielenkiintoinen kokemus. Vanhankin naisen sormet liikkuivat jo loppupäivästä aika vikkelästi ja varmasti  ensi yönäkin vielä unissanikin hoen pieni peruna iso peruna, kivi. Kyllä se käy nopeasti konevoimalla verrattuna menetelmään suo kuokka ja Jussi. Kyllä talkoot on hieno kokemus, kyllä talkoita pitäisi pitää paljon enemmän, meillä oli tosi hauskaa ja kyllä ruoka maittaa ulkona niin hyvältä. Tuntuu ihan hyvältä olla väsynyt tuollaisesta työn teosta.



Bella, Bella



Sienikoira Bella.



Lunakin tuliihmettelemään Bellan löytöä.

lauantai 20. syyskuuta 2008

KODIN YKKÖNEN


Meidän kodin ykköset Milana ja Max sekä Luna, pääsivät tänään tutustumaan toiseen paikkaan minkä nimi oli Kodin Ykkönen. Olimme saaneet kutsun , Johanna Puonti-Koskilahdelta Anttila Oy Kodin Ykkösen mainospäälliköltä saapua juhlistamaan heidä uusitun lemmikkiosastonsa avaamista Länsikeskuksessa. Pyyntö oli meille todella mieleinen ja olimme aivan innoissamme. Mikä olisikaan parempaa koiran koulutusta kuin päästä tällaiseen tilaisuuteen. Kymmenet pienet kädet silittivät koiriamme  ja lasten kasvoilla loisti hymy kun koira hieman lipaisi heidän kättään. Rohkeimmat halusivat jopa taluttaa isoa koiraa. Koiramme käyttäytyivät juuri siten kun jokainen äiti toivoisi lastensa käyttätyvän kun mennään johonkin tärkeään paikkaan.Emme saaneet kaaosta aikaiseksi vaikka kolme suurta koiraa olikin lemmikkiosastolla vieraana. Ihmiset kyselivät todella paljon leonberginkoirista, historiasta, harrastusmahdollisuuksita ja luonteesta. Karvanlähtökin kiinnosti monia ja siihen minulla oli lohdutuksen sana, että vain kaksi kertaa vuodessa toinen kerta kestää tammikuun alusta juhannukseen ja toinen juhannuksesta joulukuun loppuun. Halusipa joku nähdä varpaiden välissä olevat räpylätkin, joita Milana mielellään esitteli. Max pääsi myös juontaja Sari Tammisen haatatteluun, sillä hän halusi tietäää Maxilta mistä Max on saanut nuo mailman suurimmat tassut. Sari Tamminen kyseli myös yleisöltä mistä tietää kumpi sisaruksista on uros, kuulemma siitä joka nukkuu päikkäreitä vaikka ollaan tultu ulos shoppailemaan, no suotakoon Maxille pieni lepo hetki välillä. Kolme tuntia kului aivan hujauksessa ja IHANAA minä olin saanut puhua leonberginkoirista kokonaista kolme tuntia. Sitten koitti aika kiitosten kiitimme Kodin ykkösen henkilökuntaa ja Johannaa, että olimme saaneet viettää ihanan erilaisen lauantaipäivän ja yllästys oli suuri kun jokainen koira sai kassillisen herkkuja ja leluja kotiin viemisiksi. Kiitos vielä kerran Johanna ja kaikki mutkin Kodin 1:sen henkilökunta, jotka teitte päivästämme upean.



Reippaana joukkueemme saapui Kodin 1:sen pihamaalle aamulla kellon lähestyessä 11.



Kodin Ykkösen lemmikkiosastolla meitä odoteltiin , oikealla Johanna Puonti-Kaskilahti.



Silitystä tarjolla.



Välillä pitää huilata tuumii Max



Tässä tutkitaan minkälainen se koira oikein on.



Tämä nuori neiti, päätti heti aloittaa Milana koulutuksen.



Herkkujakin oli tarjolla ja niitähän Luna kyllä piti.



Vaikka koirien tarvitsi vain ottaa vastaan rapsutuksia ja hyväilyjä niin kolme tuntia oli heille ihan riittävä aika, niimpä sitten lähdimme kotiin lahjakassit mukanamme. Erittäin hauskaa oli kun moni ihminen tuli sanomaan me tultiin katsomaan teidän koiria kun me luetaan teidän blogia päivittäin. Minulla taitaa olla monia ystäviä vaikka en heitä tunnekkaan. Bellakin oli mukana tässä jutussa, sillä lauantain Turun Sanomissa Kodin 1:sen mainoksessa komeili Bellan kuva, jossa kerrottiin vierailustamme tavarataloon.

perjantai 19. syyskuuta 2008

Parhainta onnea Belunan ykköset


Koko Belunan lauma toivottaa parhainta onnea kaikille tänään 6 kk täyttäville Belunan Kingly pennuille.


 


 Vuh...Vuh...Vuh...Vuh...Vuh...Vuh...Vuh...


Onnea Topille, Pontukselle, Maxille, Nadalle, Mandylle, Mooselle, Moosekselle, Maxille ja tietysti omalle Milanallemme.


                                                  Vuh...Vuh...

torstai 18. syyskuuta 2008

Koirien kunnostusta


Tänään ollaan leikattu kaikki kynnet ja harjattu turkit ja hännät. Meillä on monen laisia koiria, "karvattomia", tosi karvaisia, pieniä ja suuria, mutta kaikki koiramme tarvitsevat säännöllistä turkin hoitoa, samalla katsottiin korvat, jotka olivat tällä kertaa puhtaat, varsinkin korvan taustat kammattiin huolella, ettei jäänyt yhtään takkuja. Tarkistettiin myös hampaat ja ikenet, että ei vain hammaspeikko ole päässyt tekemään tuhojaan. Tutkittiin myös iho, ettei vain mikään allergia ole päässyt yllättämään, kaikki vaikutti hyvältä ja koirat on nyt "trimmattu" kuntoon, sillä ei sitä tiedä  mitä kivaa viikonloppuna voi tapahtua. Jos tapahtuu jotain ekstra-kivaa niin saatte siitä varmasti lukea.



Luna



Bella ja Luna

keskiviikko 17. syyskuuta 2008

Ulkoilua


Tänään teimme koirien kanssa ison urakan, tai lähinnä minä tein ja koirat pitivät seuraa, sillä kävin läpi koko tontin ja puhdistin kaikki kakkarat, eli siis koiran jätökset pois tontilta, kyllä siinä tavaraa kertyi, vaikka aina pyrkii korjaamaan pois kaiken mitä näkee niin tontin reunoilta pitkästä heinikosta löytyi monta läjää. Muuten ilta sujui rauhallisissa merkeissä kanoja ulkoiluttaessa, Luna rakastaa kanoja eikä kyllästy tuijottamasta niitä. Minun täytyy alkaa nyt kirjoittamaan pentutiedotetta pikku Kinglyjen  omistajille, sillä edellisestä pentutiedotteesta on jo aikaa muutamia viikkoja ja aina sitä tuntuu asiaa riittävän kerrottavaksi.



Luna ja Bella syys metsässä

tiistai 16. syyskuuta 2008

Miksi minä en opi?


Luulisi minun jo tähän ikään uskovan muutamia tosiasioita, sillä jos en muuten usko niin kantapään kautta sitten on uskottava sen todisti taas viime yön tapahtumat. Sain naapurin rouvalta ison pussillisen omenia n. 2-3 kg, ja mikä kumma sisäinen intuiitio (lue laiskuus) minun käski jättää omenat eteisen lipaston  päälle kun lähdin nukkumaan. Noin klo 2 heräsin outoon hajuun (lue kakan hajuun) ja laitoin valot ja nousin ylös, eteisessä minua kohtasi näky mikä sai unen karisemaan hetkessä silmistäni eteisen vastapestyllä isolla matolla oli 12 vetelää isoa kakka kasaa ja yksi puoliksi syöty omena ja yksi melkein kokonainen omena ja tyhjä muovipussi missä omenat olivat olleet ja vieressä makasivat Milana ja Lotta. Haju oli valtaisa, ei auttanut muu kuin päästin koirat pihalle ja vein maton pesuhuoneeseen nousin mäntysuopaa ja juuriharjan ja aloin puhdistamaan mattoa, jo klo 03 oli matto pesty ja huuhdeltu ja ripustettu kuivumaan, sen jälkeen siivota sipaisin pesuhuoneen ja pyyhkäisin vielä eteisen lattian ja otin koirat sisälle ja ei muuta kuin nukkumaan, tosin minun paikallani nukkui Diwa ja Luna ja Bella ja Naukkis joten sänkyyn pääseminen oli sekin työlästä. Aamulla 5 aikaan kun herätyskello soi ja soi ja soi minua odotti eteisessä vielä yksi vetelä kasa, mutta se oli helppo siivota koska mattoa ei enää ollut lattialla, mutta onneksi nyt ovat vatsat jo rauhoittuneet. Harryni ei taaskaan tiennyt mitään öisistä matonpesu harrastuksestani, on siinä miehellä unen lahjat, ehkä se on minun pelastukseni, että Harry ei ihan aina tiedä mitä kaikkea meillä tapahtuu öisin.



Hei mamma minä en koskaan tekisi sinun matollesi noin monta ällö kasaa, miksi nuo koirat eivät voineet mennä hiekkalaatikkoon.



Mamma anna minäkin kirjoitan, sillä minulla on pari mehevää juttua noista koirista joista et vielä tiedä mitään.



Miksi muuten koirat syövät omenia kun niistä tulee vatsakin kipeäksi, ei me kissat vaan koskaan syötäisi omenoita, koska se ei olisi viisasta, miksiköhän noita koiria sanotaan viisaiksi, ei minusta aina siltä vaikuta.

maanantai 15. syyskuuta 2008

Maanantai


Maanantai ja viikon ensimmäinen työpäivä ohi, ihanaa kun pääsi koirien kanssa metsään ja lenkille.Ensin lähdettiin Bellan ja Turrin kanssa, Turrilla on taas parempi jakso ja ontuminen on poissa ja se tekee Turrista iloisen veijarin. Kuljettiin viljapeltojen halki (siis viljat jo korjattu) ja koirat tunsivat monenlaisia tuoksuja ja nuuskuttivat aivan mahdottomasti. Seuraavana oli nuoriso osasto eli Milana ja Lotta jotka kirmailivat pitkin ja poikin mättäältä mättäälle, tosin jouduin hieman rajoittamaan Lotan kirmailua, sillä Lotalla on juoksu ja en halua ottaa riskiä, että joku ajokoira poika bongaa Lotan jossain pusikossa. Viimeisenä olikin sitten Luna ja Diwa ja heidän kanssaan sitten me tehtiin lenkki pitkin radan vartta halki viljapeltojen. Sitten noudettiin naapurin Ingalta omenoita, kun meidän omenat on syöty, alaoksilta ne katosivat itsestään ja yläoksilta Harry ja minä söimme ne. Pupujakaan ei unohdettu, sillä löysimme mahtavan voikukkapaikan ja puput saivat hienon iltapalan. Eilen käytiin myös läpi noita näyttelyitä ja tehtiin suunnitelmaa mihin seuraavaksi suunnistetaan.



Olen ihan hiljaa ja mamma ei löydä minua.



Hih hih mamma menee ihan väärään suuntaan.