sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Hangilla hiljalleen


Tänään aamulla oli aivan mahtavaa, siis hankikanto (myös minä pysyin hangen pinnalla), minä ja Bella vaelleettiin pitkin hankia ja aurinkoi paistoi suoraan nassuun. Minusta tämän kaltainen koiralenkki on ihan niitä parhaita, koira kulkee samaa vauhtia samaan suuntaa ja kumpikin kuuntelee minä ehkä hiljaisuutta ja Bella luultavasti kaikkia kevään ääniä mitä jo aamulla kuului. Kaikki muut jäivät vielä nukkumaan ja meillä oli Bellan kanssa todellista laatuaikaa.



Hankikävelyllä, eteen päin eteen päin ja aina vain eteen päin..........



Pitääkö meidän mamma kävellä tuonne perille asti?



Kuule mamma en jaksa käännytäänkö jo?


Nyt olivatkin lenkkipolut muuttuneet tosi liukkaiksi ja sai olla todella varovainen tuntui, että aina siihen mihin astui muodostui uusi jäinen alue. Koirat ovat lötkötelleet auringonpaisteessa lumikasojen päällä tuossa pihalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti