tiistai 7. huhtikuuta 2009

Ensimmäinen päivä pentulaatikon reunalla


Ennen kuin menemme tämän päivän tapahtumiin palataan hieman taakse päin. Sunnuntai iltana Bella teki minulle harvinaisen selväksi, että minä en osaa vauvoille pesää tehdä, Bella joutui koko yön ja vielä maanantai päivänkin petaamaan yhä uudelleen ja uudelleen. Vasta maanantaina klo 14 alkoi jotain muutakin tapahtumaan, lapsi vesi lorahti lattialle. Soitto KePolle töihin, että valmistautuu lähtemään kotiin. Sitten odoteltiin pari tuntia ja peitot olivat edelleen Bellan mielestä huonosti.



Olisko peitot nyt hyvin.


Klo tuli 16 ja mitään uutta ei tapahtunut, joten päätin soittaa eläinlääkärille, Bella kiipesi viereeni sohvalle ja kun sain eläinlääkärille kerrottua, että mitään ei tapahdu ja sovittua että lähdemme lääkäriasemalle, niin siinäpä sohvalla olikin ensimmäin Bellan ja Aslanin vauva. Loput lapset sitten syntyivätkin tuonne pentulaatikkoon. Lopputuloksena oli siis yksi prinsessa oman prinssijoukkonsa kera. Pennut olivat vantteria ja hakeutuivat välittömästi itse nisille.Painot olivat 550 g -740 g. Kun kaikki saatiin valmiiksi huiteli klo jo lähellä puolta yötä, kiitos kaikille jotka semppasitte ja soittelitte minulle se antoi varmuutta hoitaa asioita. Kaikki puhdistettu vattuvarpaat Bellan vieressä ja valvominen voi alkaa. Ensimmäisenä yönä ei edes meinannut väsyttää vaikka edellinenkin oli jäänythyvin vähä uniseksi, niin oli ihania tuhisijoita laatikossa. Ihanne määrä pentuja kaikille nisät ja vielä pari varallekkin.



Ensimmäinen tomera poika.


Tänään pennut ovat yrittäneet ahkerasti syödä ja nukkua ja pientä vaeltelua pitkin suurta mailmaa (pentulaatikko) Bella on ollut väsnyt ja nukkunut paljon, onneksi ruoka on maistunut.Tänään pennut vielä punnitaan ja painot kirjataan kirjaan. Mitäs minä olen tehnyt no ollut väsynyt, mutta se ei haittaa, menen kohta nukkumaan josehdin ennen kuin tulee yö ja KePo vaipuu unten maille. Sitten olen pessyt pyykkiä 7 koneellista saman veraan ainakin on jäljellä.



Aamupalalla ja pikku päikkäreillä



Meidän prinsessa.



Veljekset kuin ilvekset.


Vaikka pennut ovat aivan ihania niin pikkuisen kyllä omatunto kolkuttaa kun muut koirat ja kissat jäävät vähälle huomiolle. Minä olen luvannut hyvittää tämän ajan kun pennut ovat pieniä niin jatkossa jos haukut ovat kiltisti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti