Tänään oli sitten viimeinen kerta arkitottelevaisuutta, joten meillä on nyt sitten arkitottelevainen koira. Tänään harjoiteltiin pysäytyssanaa, eli kun koiran pitää luopua jostakin ja heti, esim, jos pihalla on käärme niin tällä sanalla koira jättää käärmeen ja poistuu. Tämä voi myös pelastaa koiran hengen sillä nyt taas ovat kuulemma "myrkyttäjät" liikkeellä ja koirapuistoista on löydetty myrkkynameja. Mikään ei tosiaan ole niin julma eläin kuin ihminen. Sitten me treenattiin ohittamista ja tervehtimistä ja kerrattiin kaikkea mitä oli harjoiteltu. Kiitos kouluttajalle, oli oikein kiva kurssi. Juuri kun kurssi oli loppu sain puhelun ja eräs metsästäjä soitti, että haavoittunut peura oli paennut metsään ja tarvittaisiin koiraa verijäljelle, no me ei olla vähään aikaan verijälkeä treenattu, mutta lupasin lähteä kokeilemaan. Valitsin Bellan ja Lunan mukaan ja sitten suunnistimmen täydenkuun valossa kohti metsää. Koirat olivat tosi innoissaan kun saavuimme paikalle missä kolme metsästäjää meitä odotti. Bella lähti yrittämään ja Bella saikin jäljestä hajun ja eteni ihan reipasta vauhtia mutta sitten jälki katosi ja Bella menetti mielenkiintonsa, Luna olisikin sitten vain seurustellut metsästäjien kanssa. Meistä ei siis ollut apua ja lisää koiria yritettiin hälyttää paikalle. Jälki oli tietysti vaikea kun verta oli vain tippa siellä ja toinen täällä joten kokematon koira ei sitä helposti löytänyt. Parhaansa Bella ja Luna tekivät. Toivottavasti peura löydetään ettei sen tarvitse kärsiä metsässä koko yötä. Tulipa öinen kuutoimoinen koiralenkki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti