maanantai 29. maaliskuuta 2010

Tosi lenkki


Meillä yritetään päästä niin sanottuun normaaliin elämänrytmiin kiinni vaikka meillä onkin vielä kaksi pentua kotona Benjamy lähtee pääsiäiseksi ja Biancan tuleekin tottua omaan laumaansa. Ovat ne sellainen vauhtikaksikko, kyllä olisi hienoa kun voisi joskus jättää kaksi pentua, kyllä niiden kasvua ja leikkejä olisi kiva seurata (kukaan ei kiellä hulluja haaveilemasta). Luulen että olen käyttänyt jo viimeisenkin oljenkorteni ja meidän koirakiintiö on saavuttanut maksimi rajansa. Olen ihan jokainen päivä kiitollinen, että unelmani useasta koirasta on toteutunut ja että olen saanut noin monta hienoa koiraa elämääni.



Tänään Pilvi kertoi kauhukaksikolle, että nyt loppui kiusaaminen ja sen jälkeen pennut jättivätkin Pilven rauhaan ja leikit sujuivat ihan sovinnossa.



Kun ei saa kiusata Pilveä niin kauhotaan vedet lattialle.



Hyvä on hyvä on kyllä me voidaan siivota.



Lotta äitinkin voi nyt rentoutua kun lapset ovat jo omillaan. Hieno äiti Lotta on ollut ja hoitanut lapsensa parhaalla mahdollisella tavalla vaikka työmaa onkin ollut suuri. Vieläkin kauhukaksikko saa parikertaa päivässä maitoa.


Mutta nythän minä aivan unohdin minunhan piti kertoa Diwan ja minun lenkistä, lähdimme Diwan kanssa lenkille ja valitsin sellaisen lenkin mitä olin pari kertaa kulkenut ja se oli ollut oikein mukava no nyt olikin maasto muuttunut lähes mutavelliksi, mutta kun on itsepäinen ihminen niin päätti kuitenkin painaa vaikka mutapellon läpi, sillä seurauksella, että Diwa ja minä olimme tosi kurassa, joten päätin oikaista lumisen metsän halki jotta hieman puhdistuisimme, no toki puhdistuimme sillä lunta oli niin paljon että eteenpäin meno oli suorastaan tuskallista ja 15 minuutin matka muuttui tunnin tumpuloinniksi, lopuksi vielä uposimme johonkin vetelään ja tarkempi tarkastelu kertoi sen olevan hevonkakkaa, no Diwalle se oli tervetullut välipala, mutta minusta hevosenlanta kengässä, housut kurassa ja muuten hiestä märkänä ei ollut ihan se mitä toivoin tältä retkeltä, mutta aika monipuolista kuntoilua.


Sitten olen saanut taas aivan ihania kuvia pennuista omissa kodeissaan. Ikävä alkaa helpottaa kun näkee kuinka hyvä pentujen on olla.



Pieni prinsessa Bella



Söpöistä söpöin pieni eläin.



Mulla on täällä hyvä olla heippa vaan äippä.



Rakkautta ilmassa



Välillä pitää hieman huilia jotta jaksaa taas leikkiä tuumii Bella-prinsessa.



Lukella on todella upea nukkumapaikka, hieman vain ihmettelen mistä noita pöytiä saa niin suuria että Luke mahtuu sinne vielä vuoden päästä.



Rico miettii kuinka tuo pieni eläin tuonne pääsi, voisinkohan minäkin yrittää.



Rico vartioi Luken ulkoilua, ettei vain pieni eläin eksy.


Pikkuisen Belindan perheeltä oli tullut myös terveiset ja hyvin on sielläkin asiat, tosin kissat asustavat vielä yläkerroksissa ja tarkkailevat tuota karhunpoikaa ja sen tekemisiä.


 


"Karhunpoikaa" nukuttaa, Belinda päikkäreillä.



Mitä nyt tehtäisiin?



Belinda ja Meri leikkimässä.


Perheet ovat aloittaneet pentujen opettamisen ja sosialistamisen, mikä on todella hyvä, kaikkea kivaa on jo pennuille opetettu ja Luke on vieraillut jo vanhainkodissa vanhuksia katsomassa. Bella osaa antaa tassua ja mennä maahan,Belinda noutaa jo palloa ja kaikkea muutakin kivaa pennut jo osaavat. Hienoa kaikki Belunan uudet perheet olette aloittaneet upeasti pentujen kouluttamisen.


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti