Sanovat koirat, onneksi mamma otti turkin pois niin on helpompaa, paitsi niillä joilla turkki on jäljellä. Koirat lojuvat varjoisissa pihan kulmissa ja läähättävät. Lenkille ei uskalla lähteä, sillä se olisi isolle koiralle liian kova ponnistus. Ruoka näyttää kuitenkin maittavan hyvin, tänään haukut saivat kimpaleet keuhkoa ja sydäntä ja hups ne olivat hävinneet karvaisiin nassuihin. Minulla on mietintämyssy päässä miten kertoa koirille, että en haluaisi nousta joka aamu klo 04 ylös vaan vasta viideltä, se joka porukan herättää on Bianca ja silloin on noustava, sillä muuten lattian valtaa n. ämpärillisen verran koiranpissaa,joten ulos on päästävä kun kerran on herätty. Koko lauma lähtee ulos ja istuu hetken puolinukuksissa pihalla ja palaa takaisin, mutta Biancapa herää kunnolla ja alkaa leikkiä Pilven kanssa. Juuri kun koirat rauhoittuvat, yllätys yllätys herätyskello on 05 ja saa nousta ylös. Mutta niin kuin KePoni kommentoi elämänvalinta kysymyshän tämä on ja onhan se niinkin että aamut ovat tosi kauniita.
Pilvi ja Milana sekä pihamme kaunistus keisarinlilja.
Maalivahdit
Meidän oma Pouta Pilvemme.
Ylväästi Lunamaisella arvokkuudella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti