Tänään Bianca ja Banjo pääsivät äiti Lotan kanssa metsälenkille ja kyllä oli lapsosilla ja äipällä hauskaa. Metsää tutkittiin ristiin rastiin ja löydettinpä sieltä yksi koiraystävällinen setäkin, jota vasten BB ehti loikkia kuin kenguru kun minä ja Tarja vain ihasteltiin kuinka hienosti Banjo poseeraa kivellä no tottakait poseerasi kun katsoi setää ja BB:tä. No onnkesi mies oli koiraystävällinen ja pyyteli vain anteeksi jos häiritsi meidän valokuvausta. Olipa ihmisistäkin rentouttava metsälenkkki kun oli mukavaa ihmis seuraakin. Ihana oli katsella kun koirat juoksivat edestakaisin ja nuuskivat ja hyppivät. (en tarkoita nyt sitä sedän päälle hyppimistä). Valokuvat eivät ole mitään huippuotoksia mutta ei hennonut alkaa rajoittaa koirien menoa kun sitä oli niin hauska katsella. Ainoa huonopuoli oli että kaikki vesi oli metsästä kadonnut ei edes suolta löytynyt vettä, no onneksi kotiin päästyä sitten juotiin hyvällä halulla.
VAPAA
Me juostaan tuonne ja sitten me palataan tänne.
Tästä on joku mennyt.
Kuin köyhän talon pienet possut peräkkän.
Tulkaa jo
Banjon hieno poseeraus.
Mitä se Banjo oikein kurkistaa no sitä mitä tapahtuu selkämme takana, Bianca loikkii setää vasten.
Hyppii ja loikkaa.
Ja kaikilla oli niin mukavaa.
Piilossa.
Taas saa odotella.
Suolla on niin mukavaa.
Sanoitko että hyppää Banjo puun yli, oletko tosissasi mua väsyttää jo.
Suo pursu kukkii rahkasammal alla pöllyää.
KIITOS LENKKISEURASTA BANJO JA TARJA:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti