Omaps tänään ollutkin hieno päivä, sillä en koskaan olisi uskonut, että saan yli 50 onnitteluaviestiä siis yli 50 mä olen ihan äimän käkenä. Kiitos ihan kaikille aivan hirvittävästi onnitteluista. Tänään vei töihin kakkua ja tietysti työkaverit kysyivät no paljonko sä nyt täytät niin minä vastasin ihan heti , että 77, siitä seurasi hiljaisuus ja sääliviä katseita ja aloin epäröidä, että ai jaa se taisikin olla äitini joka täyttää 77 ja minä vain 22 vuotta vähemmän, koska olen syntynyt 55 ja äitini vuonna 33. Aivan liikaa lukuja ikääntyville aivoille muistettavaksi, kun ei kait tuolla ikävuodella nyt juurikaan ole merkitystä. Teot puhukoon puolestaan ja vanhat mummot ovat ihania ja vanhana saa taas tehdä kaikkea hassua ihan kuin lapsena ja kaikki vaan sanovat no se on tullut siihen ikään. Joten tästä täytyy nauttia olipa se nyt sitten vaikka tuo 77.
Kiitos tästä tosi hienosta kortista ja tuostahan tuo ikäkin selvisi ei se mitään 77 ollut.
Eikä tässä vielä kaikki, me lähdettiin tänään tuonne Kupittaan kentälle mätsäriin Pilven ja BB:n kanssa. Mätsärissä oli aivan uusi luokka , jonka nimi oli KePo ja koira. Uskokaa tai älkää niin minun KePoni ilmoittautui kyseiseeen ryhmään (vähän ne tytöt joutui lirkuttelemaan) ja mitäs sitten seurasikaan KePo ja BB olivat 2 tässä luokassa aivan ihanaa.
Kameraa ei ollut mukana, koska sateen uhka leijui yllämme ja tämä kuva otettiin sitten palattuamme kotiin jolloin jo hämärä oli hiipinyt pihamaalle.
Kyllä siinä oltiin ylpeitä, Harry ja hänen oman koiransa Bianca.
Pilvi oli aivan huippu, ensinnäkin loikki kuin pieni pussirotta, sitten kulki kuono pitkin maata ja löysi hienon kepin mitä lähti kuljettamaan, hampaita ei näytetty eikä myöskään seisottu paikoillaan, mutta iloisia oltiin ja saatiin tuomari nauramaan. Saatiin tästä esityksestä sininen nauha.
Bianca sai punaisen nauhan, mutta ei sijoittunut 4 parhaan joukkoon. BB:n sarjassa koiria oli 149 ja Pilven 142, ajatelkaa mikä suosio mätsärillä.
Eikä tässäkään vielä kaikki KePO muisti minun syntymäpäiväni ei ainakaan 5 vuoteen ole osunut muistamaan ja minä sain myös kaksi lahjaa joista kultaiset korut roikkuvat korvissa. mailma on siis pieniä ihmeitä täynnä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti