maanantai 28. helmikuuta 2011

Maanantai lusittu


Aika vierii kuin unessa, ei meinaa mukana pysyä, tätä mietinkin taas että mä en ehdi mitään kun musta tulee niin vanha ja niin nopsaan. Koiristakin tulee vanhoja, Luna on harmaantunut niin sarmikkaasti, on minun mielestäni niin tosi kaunis, vaikka leonbergin ei kuulukkaan olla vanha no piti kyllä kirjoittami harmaa, mutta vielä parempi olisi jos olisi ikinuori. Bianca purkaa energiaa oikein toden teolla tuolla pihalla ja koko ajan saa pelätä, että jossain on kohta reikä kun painaa ihan tuhatta ja sataa, tämä on kuin lasten kanssa , samalla kun on iloinen että lapsi on terve kun se leikkii niin saa pelätä mitä taas kohta tapahtuu. Ehkä kaikki ikävät asiat ovat saaneet minutkin hieman hysteeriseksi, vaikka en siihen olekkaan taipuvainen. Aivan liikaa lyhyellä aikavlillä surullisia uutisia. Toivottavasti pian saadaan jotain tosi iloisiakin uutisia ja kevätkin alkaa tehdä tuloaan ja aurinko paistaa. Vaikka pakko aina välillä muistuttaa, että elämään kuuluu myös surut ja murheet ja jo mummo aikoinaan tiesi etteivät räsymaton iloisen väriset raidat näyttäisi niin kauniilta jos ei olisi niitä tummia raitoja. Tänään tulivat siten Euran näyttelylaput ja toivottavasti tuo BB pysyy nahoissaan niin päästään sitten näytelmiin. Lotalla onkin sitten korvat kipeänä joten Lotta ei pääsekkään mukaan vaikka näin olin suunnitellut.



Tummat silmät ruskea tukka...



Silmät tummemat yötä kuumemmat..

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Vieraita


Tänään meillä kävi viehättävä perhe tuolta Halikon suunnalta tutustumassa rotuun. Oli oikein mukavaa jutella taas koirista ja Luna ihastutti omalla valloittavalla persoonallaan. BB ei tällä kertaa päässyt esittäytymään ollenkaan, koska perheellä oli lapsia ja BB llä ei ole aivoja, vaan BB pompii kuin kenguru eikä tottele yhtään. Milanakin kävi tervehtimässä vieraita. Rotu taisi miellyttää kovaasti ja empä sitä yhtään ihmette, tosin taidan olla aika puolueellinen.



Lotta



Tarkka tyttö

lauantai 26. helmikuuta 2011

Leijonan askeleet


Bella-mamma nauttii selvästi kun pääsee yksin lenkille, saa liikkua omaan tahtiin ja kukaan ei ole kiusaamassa (=BB). Minusta on niin upeaa katsoa kun Bella liikkuu Bellalla on sellainen hiipivä askel ihan samanlainen kun savanilla liikkuvalla leijonalla. Se on vain niin upea tuo Bellan liike, meillä ei kellän toisella koiralla ole yhtä kaunista askellusta, Milanalla ehkä hieman saman tyylinen. Kiva päivä koirien kanssa taas tänäänkin. Huomenna odotamme vieraita, meille tulee perhe tutustumaan rotuun  ja se on tosi kivaa kun saa taas kertoa omista koirista ja rodusta. Ai niin meilä oli tänään taas lihapullia ja tällä kertaa ME  IHMISET söimme ne ja BB jäi lehdelle soittelemaan, tosin BB sai omasta mielestään ihan kunnollista ruokaa tänään ruokalistalla oli hevosta, kurkku,salaatti, kesäkurpitsa sosetta ja raejuustoa ja se kyllä hävisi alta aikayksikön ja aamulla oli sitten broilerin koipia. BB:n jalka on parantunut ja tänään on saanut jo "riehua" omalla pihalla noiden muiden kanssa ja tuo energia on loppumaton. Tänään on saunottu pitkästä aikaa rantasaunassa ja Pilvestä on tullut yhtä kova saunoja kuin Lunasta, nyt meillä on sitten aina kaksi koiraa lauteilla onneksi toinen on pieni.



Hiipivä leijona



Mamma Bella



Tässä katseessa on elämän viisautta, uskollisuutta ...



Bella on tullut meille Namupalan Kennelistä ja muistan aina kun näimme Bellan ensikerran niin Bella pissasi KePon kenkään ja siitä syttyi rakkaus joka on kantanut meitä vuodesta toiseen.



Bella on myös tehnyt kaksi hienoa pentuetta.



Kiitos Sadulle joka aikoinaan hoitoomme uskoi tämän viehättävän Bella Madonnan.



Bella on aina ollut ihana oma itsensä, ei mikään näyttelytähti, koska se on Bellasta ollut aina hieman tylsää, mutta Bella on kuitenkin saavuttanut Suomen muotovalion arvon.



Olisi ollut hienoa tietää, jos Bella olisi aikoinaan pentutestattu, mitä pentutestissä olisi Bellasta sanottu.



Minua taitaa vaivata armoton pentukuume ja sitä ei ainakaan helpottanut kun katselin BB:n pentueen pentutestivideoita, oli ne vaan niin ihania.



Bella



Mamman murunen.


 


 

perjantai 25. helmikuuta 2011

Kaupassa


Tänään BB on saanut siteen pois jalasta tai pitäisikö sanoa ottanut, sillä aamulla seisoi side jalassa vesikupissa ja loiskutti vettä lattialle ja sen jälkeen ei sitten antanut siteen enää olla jalassa vaikka kuinka monta kertaa laitettiin. No päätettiin sitten kun haava on tosi hyvin parantunut, että annetaan olla ilman sidettä mutta rajoitetaan vielä liikuntaa. Aamulla lähdettiin kauppareissulle ja Pilvi päätti oma toimisesti lähteä mukaan sillä karkasi pihalle ja meni istumaan auton viereen, niin ei sitä hennonut sitten jättää kotiin joten BB ja Pilvi lähtivät mukaan. Kävimme ensin kaupassa ja sitten piti vielä hoitaa eräs toinen asia, ja kun tulimme takaisin autolle niin BB tietystikkin Pilven avustuksella oli tyhjentänyt kauppakassit ja tutkinut, mitä kummaa nyt sitten tällä kertaa on ostettu, oli hauskan näköistä kun koirat nukkuivat leipien ja muiden ruokatarvikkeiden joukossa, BB:llä pään alusena kääretorttu. Mitään ei kuitenkaan ollut syöty mutta kaikki oli purettu. Iltapäivällä BB sitten ryntäsi ovesta pihalle ja siinä ei sitten ollut mitään tehtävissä, en ole koskaan nähnyt koiran juoksevan niin päättömästi ja kovaa ympäri tonttia, siinä ei ollut riemulla rajoja, onneksi jalka kesti moisen päättömän menon ja viimein saimme BB:n kiinni ja takaisin sisälle, taisi  olla BB:llä hieman patoutunutta energiaa. Täytyy sanoa että menoa on taas tänään riittänyt meidän tontilla.



Kyllä odottavan aika on pitkä, sillä vieläkään ei Milana ole aloittanut juoksuaan mitä tässä nyt kovasti odotellaan. Merkkejä kyllä on ilmassa, että joku koiristamme juoksun aloittaa ja se sitten yleensä tarkoittaa, että muut seuraavat perässä.



Luna metsän neito



Kuvauspaikat ovat täyttyneet lumesta ja kauneimpiin paikkoihin ei tällä hetkellä edes pääse.



Lotta ja Pilvi keskustelevat.



Molemmat mammat Lotta ja Bella

torstai 24. helmikuuta 2011

Pakkasta riittää


Tänään taas oli sellainen pakkaslenkki, että koirien lisäksi alkoi jo minunkin "tassujani" paleltaa ja kameran linssikin jäätyi, ei tullut mieleen että ehkä kamerassa on pakkasraja. Muutamia ihania kuvia kuitenkin saatiin auringon paistaessa. Huomenna minulla on vapaapäivä ja vietämme KePon ja koirien kanssa laatuaikaa. BB:stä on tullut todella pilalle hemmoteltu koira kun tassu on ollut kipeä, ei tee mitään muuta kuin komentaa meitä koko ajan rapsuttamaan tai istuu sylissä tai makaa päällämme ja nuolee namaa, uskomaton ipana. Sain tuossa juuri Dimin terveiset, mukavaa kuultavaa sieltä tulikin Dimi oli nimittäin hoidossa Haukurnaun koirahoitolassa ja sieltä oli pelkästään positiivistä kerrottavaa, Dimi oli viihtynyt hyvin kun perhe oli lomalla. Kyseisen hoitolan sivut löytyvä http://www.haukurnau.fi/. Hyvät hoitopaikat ovat kullan arvoisia.


Lyhyt esittely Haukurnaun koirahoitolasta.


Hoitola SIJAITSEE Kuusiston saarella rauhallisessa maalaisympäristössä. Matkaa Kaarinan keskustaan on n. 10 km, samoin vastakkaiseen suuntaan Paraisille. Meille pääsee myös veneellä.


Tarjoamme ympärivuorokautista hoitoa kaikenkokoisille, -rotuisille ja -tapaisille koirille ja kissoille. Hoidamme ammattitaidolla jokaista lemmikkiä yksilönä omistajan toiveiden mukaan, ja pyrimme takaamaan mahdollisimman stressittömän hoitojakson. Hienoa kuulla että Dimillä oli ollut kivaa hoitolassa.





Meidän vanha rouva ei ole mikään kömpelö



Luna on niin ihana



Tänään oli aika reipas pakkanen mutta kaunista



Karvat meinasit Lunalla näyttää vielä normaalia harmaammilta.



Tassu palelee.



Minunkin tassuni palelee tuumii Milana



Ilta-auringon viime säteet.

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Sylivauvoja


Meidän koirista on tullut sylivauvoja ainakin BB:stä, MIlanasta ja Lotasta ja Diwa onkin aina sitä ollut. BB oli tänään mummolassa hoidossa kun Harry ja Tarja veivät Islan Helsinkiin tutkittavaksi  ja BB on oivaltanut, että mummia ja vaaria voi komentaa antmaan rapsutuksia ihan koko ajan ja sama peli jatkuu kotonakin. MIlana ja Lotta haluavat molemmat istua sylissä ja BB:tä pitää rapsuttaa ja Pilvi tietystikkin selostaa tätä kaikkea. Meidän hullunkurinen perhe kerrassaan. Mielelläänhän noita karvakuonoja rapsuttelee mutta jossain se raja tietystikkin kulkee kun kolme isoa koiraa röhnöttää päällä niin tuntee kyllä itsensä tosi pieneksi.



Kaikki tiet vievät Roomaan



Tämä tie ei voi viedä Roomaan



Ei tämä vei umpihankeen



Metsässä on niin upeaa.


Sitten tässä Uula koiran terveiset tuolta MIkkelin suunnasta.



MInä olen Uula ja 8 v vanha lady. Kiitos kuvasta.

tiistai 22. helmikuuta 2011

Namupalan Jään Islatar hyvästi


Meille niin läheiseksi tulleen koiraperheen lady-Isla on tänään kulkenut sateenkaarisillan tuolle puolen tähtien taakse. Suruviesti tuli niin yllättäen ja vei sanattomaksi. Olen tuntenut Enzon ja Islan ihan pennusta lähtien ja vieläkin läheisemmäksi Tarjan ja Karin lauma tuli Banjon saatua kodin heidän luotaan. Muistan kuinka Isla liimautui kylkeeni kun olimme viimeksi Tarjan ja Karin luona (Lotan ja Enzon  kohtaaminen). Isla nautti rapsutuksista ja ei koskaan saanut niitä tarpeeksi, Islalla oli myös oma tapansa jutella omalla äänellään, millaista tapaa en ole kenelläkään toisella koiralla tiennyt olevan. Isla oli niin kaunis narttu, todellinen lady koirien joukossa. Muistan myös kun Isla ja Enzo viimeksi olivat meillä niin Isla huolehti Enzosta ettei kukaan vaan tehnyt "pikku" Enzolle mitään, Enzo oli Islan "vauva" isosta koostaan huolimatta. Hienosti Isla otti myös Banjon perheenjäseneksi. Suru on koskettanut meitä ja Islan äkillinen poismeno on vaikea hyväksyä. Lämpöiset ajatukseni ovat Tarjan, Karin ja Enzon sekä Banjon luona ja jos vain voisin niin ottaisin osan heidän surustaan, sillä tuntuu kohtuuttomalta että viime kesänä oli Peten aika lähteä pitkällisen sairauden uuvuttama ja nyt Isla täydessä kukoistuksessaan joutui lähtemään, mutta ehkä Petellä oli ikävä ja Pete kutsui Islan luokseen. Hyvästi Isla, olit upea koira.



Namupalan Jään Islatar "Isla"



Hyvästi kaunokainen sinä kaunis lady-Isla



Aivan taivaan tällä laidalla on paikka nimeltä Sateenkaarisilta. Lemmikit, jotka ovat olleet täällä jollekulle erityisen läheisiä, menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle. Siellä on kaikille rakkaille ystävillemme niittyjä ja kukkuloita, joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä. (Katkelma tuntemattoman kirjoittajan tekstistä)


Vaikka kaikki on tänään ollut niin surullista niin väkisinkin hymy pyrki kutittamaan kyynelten lävitse suupieliä kun KePo oli laittanut hirvenlihapullia meille ruuaksi ja ne olivat minua odottamassa kun tulin kotiin no ei ihan heti ruoka maistunut, maistoin vain yhden lihapullan ja KePo toisen ja päätimme syödä hieman myöhemmin. Kun tuli hieman myöhemmin niin ei meidän tarvinnut syödäkkään, sillä murheissamme emme olleet huomanneet sulkea keittön porttia ja pienintäkään murhetta tuntematta BB oli syönyt koko kulhollisen lihapullia, ainuttakaan ei olut jäänyt jäljelle. Ihmettelinkinkin miksi BB käy juomassa koko ajan, no janottaahan sitä kun syö todella ison kulhollisen lihapullia ja tähän emme voineet muuta kuin todeta meillä on ihana villikko koiralapsi nimeltä Bianca. Meillä on todella harvinaista herkkua että minua odottaa ruoka kun tulen kotiin, mutta näin oli KePo päättänyt nyt minut yllättää, tosin BB yllätti sitten meidät molemmat, olisivat olleet tosi hyviä lihapullia, onneksi ehdin yhden maistaa.

maanantai 21. helmikuuta 2011

BB tekee minusta mestarin


Minusta alkaa tuntumaan, että BB:n jalka on kohta ihan terve, sillä jotain tässä systeemissä on vialla, eilen kolme kertaa side kadoksissa , tänään jo neljä kertaa, mutta aika näppärästi osaamme jo KePon kanssa tehdä tassusiteen, ainoa huono puoli on, että yksi ihminen saa hakea materiaalia apteekista kun sillä on niin runsas menekki. Minusta on alkanut tuntumaan, että BB tekee tän tahallaan sillä ihan selvästi nauraa kun tassuside on irti ja sitä heitellään kuin hyvääkin saalista ilmaan. Irroittaa tosi näppärästi vain hetkeksi kun on poissa silmistä on side myös poissa tassusta. Meillä on ollut lilaa sidettä missä on tassun kuvia, sitten oranssia ja vihreää ja nyt on menossa punainen, mikään ei pysy toistaan paremmin jalan ympärillä.



Tässä ei ole kyllä mitään hauskaa, mutta odottakaas kun valvonta herpaantuu niin mä näytän teille. Tässä malli sukka siteen päällä teipattuna jalkaan, lisää vaikeusastetta ottaa side pois.



Tätä olentoa ei voi kutsua viralliseksi vavojaksi, sillä aamulla kiipee tähän sohvan selkänojalle ja illalla kiipeää pois, tällä on unen lahjat kuin KePolla.



Milana ja KePo seurustelevat.

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Ihan kun ei olisikaan


NImittäin pakkasta, sillä tänään on ollut pakkasta alle  -10 astetta ja se ei enää tunnu miltään, mutta kurjasti tassuihin syntyi jääpalleroita kun oltiin lenkillä ja varsinkin Lotalla on sellaiset varpaat että niiden väliin junttaantuu niin tiukkaan, että ei meinaa saada millään pois koko palleroita. Lunta on metsässä paljon ja onneksi metsätraktori oli kiemurrellut metsässä ja tehnyt meille hyviä reittejä mitä pitkin saimme kulkea pitkin ja poikin. Heti jos poikkesi uralta niin upposi tosi syvälle, joten emme sitten poikenneet. Ihana rauhallinen viikonvaihde ja hieman kotitöitäkin on satu tehtyä pois kuten siivottua. BB:llä on energiaa kuin pienessä kylässä, ei jaksaisi olla sairaslomalla sitten millään, pakko oli päästää hieman pihalle touhuamaan muiden kanssa koska energia alkoi pursuta ihan korvistakin ulos, ja ketäs sitä sitten kiusaisi jos ei meitä kun kueeran ulos ei pääse. Ihan kiva vedellä sohvalta tyynyt ja peitot lattialle ja kinastella niistä sitten Pilven kanssa. Tassukylvyt vesikupissa eivät myöskään saaneet minun kiitostani, ei ole seisonut kesikupissa kuin ihan pentuna, mutta nyt muistui tuokin mieleen. Ei ihan side pysynyt kuivana kuten ohje on, onneksi apteekissa myydään isojakin eriä noita sidetarpeita. Viihdettä se on tuokin kun KePon kanssa väkerretään tassusidettä paikoilleen, kun se on vaihdettava milloin mistäkin syystä.



Mitä kummaa tuolla tapahtuu



Täältä se ääni tuli vai mistä?



Se onkiin tuolla puussa se on tikka, joka siellä naputteli.

lauantai 19. helmikuuta 2011

Olen varma kevät on tulossa


Olen ihan sata varma, kevät tulee sittenkin, tänään aivan vaikutti siltä, vaikka pakkasta olikin huomattavan paljon niin aurinko paistoi ja se näkyi tuolla metsässäkin ihanina varjoina. Vaikka kuvaajan käsi oli jäätyä oli pakko napsia muuutamia aurinkoisia kuvia metsästä kun oltiin Milkun kanssa kahdestaan lenkillä kameran kanssa. BB on tosi tarkka kakara, eläinlääkäri sanoi että kolme päivää saa sidettä pitää ja sitten se pitää avata ja katsoa miten haava voi ja puhdistaa haava ja laittaa uusi side, no mitä teki BB otti tietystikkin tollon pois jalasta heti tänä aamuna ettei vain side olisi liian kauan. Haava näyti tosi hyältä ja oli lähes umpeutunut, vain pientä punostusta enää näkyi haava kohdassa. Nyt vain ollaan varovaisia että haavasta tulee vahva ettei tule taka pakkia. BB sai tänään jarrusukat missä on nallenkuvia, etteivät jalat luiskahda liukkaissa sukissa.Myyjän ilme oli ihan hauska kun hän kysyi minkä ikäiselle lapselle sukat tulevat kun pohdimme sopiiko koko 30, vastasin että vuoden ikäiselle ja hän epäili että sukka on liian suuri johon totesin ei paremminkin pieni, varmaan myyjä pohtii minkälainen kromosomi lapsi minulla on.





Milana auringossa



Tarkoitatko että taas kahlataan umpihangessa?



Belunan Kingly Milana



Kiipeää kivelle kun mamma pyytää



Täälläkin on liikaa lunta



Ei pääse kokonaan noudemaan



Sopiiko että istun ja syön lunta.



Milkku toivotavasti tuleva äityli.



Joe en tietäisi, että tässä kuvassa on Milana olisin ihan varma että tässä on äitinsä Bella.



Vauhdilla



Kiva lenkki Milanan kanssa, vaikka tassuja välillä piti vähän  lämmittääkkin.