tiistai 15. helmikuuta 2011

2 x 1 v


Tänään sitten esittelyssä kaksi viimeistä yksi vuotiasta prinsessaa. Anteeksi ensinnäkin Sanna, sillä minä pyytelin sinulta Bellan kuvia ja ihmettelit varmaan mitä minä niillä edellisillä tein no nehän minä olin arkistoinut nimellä Veeti 5 v ja siinä sitten oli koko juttu enhän niitä enää mistään löytänyt. Mutta kun keskustelimme viimeksi niin onneksi sanoit , kun puhuin kuvista, että täytyy sitten lähettää lisää ja se alkoi minua vaivaamaan ja tänään sitten löysin ne kuvat olen pahoillani, mutta iloinen koska minulla on monta hienoa kuvaa Bellasta. Toinen ykkönen on sitten Bleinda ja Belinda kertoo myös hieman itsestään. Aloitetaan kuvilla Veeti 5 v.



Belunan Fazer Bellamy "Bella" (Carlotta Leo von der Seewiese ja Yestas Enzo)



Bella edestä



Bella takaa



Bella istuu



Bella on vain söpö



Kaunis pää



Kaunis nuori narttu tuo Bella.


Sitten Belindan kertomus itsestään kiitos Marjo.


Mouwouwouwou! (Belindamainen tervehdys saaristosta)

Tässä siis yksivuotiaan saaristolaismuffen kuulumisia. Ihmiseni eivät ole ihan ymmärtäneet tuota lempinimien antamista, sillä oikeasti olen kaunotar enkä mikään muffe, vaikkakin matalat urahteluni ja jutteluni tuovatkin ihmisteni mieleen enemmän möreän leijonan bassokarjahtelun kuin siron leoneidon lirkuttelut. Olen myös aikuistumassa, ensimmäinen juoksuni alkoi viime viikolla.Emäntäni mielestä juoksu on saanut minut käyttäytymään hassusti, sopivaa makuupaikkaa ei tahdo löytyä vaikka tallaankin maton allani kymmenen kertaa itseni ympäri pyörien eikä ruokakaan tahdo maistua ja välillä näytän kuulemma siltä kuin elämä potkisi minua päähän. No, on tainnut jo itse unohtaa miltä se aikuiseksi tulo oikein tuntuu, onneksi sentään olen saanut ehkä normaaliakin enemmän rapsutuksia ja hellyyttä juoksun ansiosta. Lempipuuhiani ovat metsälenkit ja etenkin kauriiden ja jänisten jälkien sekä jätösten etsiminen. Näin talviaikaan saan olla tosi nopea nappaamaan papanat hangen alta ennen kuin emäntä tai isäntä ehtii ärähtää ja kieltää hauskan pidon. Eivät taida ymmärtää moisen gourmet -ruoan arvoa... Emäntä on sanonut, että hiihtolomalla kokeillaan sellaista jännää hommaa kuin verijäljen seuraaminen metsässä, katsotaan sanoi leonbergi, mahtaako moinen voittaa papanoiden houkutuksen. Toinen hauska juttu mielestäni on ihmisille kuuluvien tavaroiden nappaaminen vaivihkaa. Sitten kun ne huomaavat että minulla on jotain kiellettyä suussa, niin voi että on hupaisaa juosta karkuun häntä kaarella ja mennä piiloon pirttipöydän alle. Emäntä aina ihmetteleekin miten näin iso koira mahtuu sinne niin ettei sitä saa pois kuin nakilla tai lihapullalla. Yleensä leikki loppuu siihen, että emäntä tosiaan huijaa minua lihapullalla jolloin tulen iloissani paikalle ja luovutan aarteeni mutta en saakaan namipalaa. Emäntä on kyllä yrittänyt kääntää aarrejahtia tavaroiden tuomisleikiksi josta saa kovasti kiitoksia kun luovuttaa suosiolla aarteensa ja välillä olenkin siihen suostunut, ihan vaan emäntää miellyttääkseni. Lapset käyttävät minua välillä lattiatyynynä, aina välillä se on minustakin mukavaa mutta joskus minua alkaa pöhköttää ja koitan alkaa painia heidän kanssaan. Silloin emäntä tai isäntä tulee taas ärähtelemään (kummia nuo ihmiset) ja jätän painin sikseen. Läksyjenkin teossa autan mutta kuulemma koiran kuola ei oikein sovi matematiikan kirjan sivujen täyttömateriaaliksi. Ruuanlaitostakin olen hyvin kiinnostunut ja jään aina emännän viereen vahtimaan jos vaikka pannulta tai leikkulaudalta putoisi jotain joka pitää siivota pois. Kyllä me sitten emännän kanssa lujaa vauhtia pudokkaiden perään kumarrutaan ja yleensä se olen minä joka pääsee voitolle. Saisi olla emäntä vähän tarkempi ettei minun tarvitsisi toisten jälkiä siivota. Kuviakin piti yksivuotissynttäreitten kunniaksi ottaa, niin että tässä minä nyt sitten olen edestä ja takaa, sivulta sekä makaan. Ja taisi tuohon yhteen kuvaan tulla hahmotelma tulevista vetovaljaistanikin, suunnittelijana Meri, 10v. Emännän pipostakin tuli vähän hauskemman värinen, vai mitä olette mieltä? Näin siis täällä saariston rauhassa, terveisin Belinda (emäntä ja muu laumakin lähettää terveisiä)



Belunan Fazer Belinda "Belinda" (äippä Lotta ja iskä Enzo) 1 v



Belinda lattiatyynynä.



Belinda auttaa Meriä matikan tehtävissä.



Belinda papana vartiossa.



Tuolta se tuli ja tuonne se meni



Kaunis pää tälläkin tytöllä



Nätti maski



Kaunis tuuhea häntä.



Lumisukellus



Tosi kaunis nuori narttu



Tässä Belinda toimii mannekiininä, Merin suunnittelemalle koiranvaatemallistolle. Huomaa kevään uudet koiravärisävyt. Sitten vielä muutama kuva Sanni prinsessasta.



Sannilla vauhtia riittää vaikka muille jakaa



Sanni ja Nelli tapasivat lenkillä ollessaan uuden ystävän.



Mikä kumma tuo on, pieni se on ja niin vikkelä.



Hiiri ei jäänyt ihmettelemään vaan poistui pesäkoloonsa.


Kiitos taas hauskoista kuvista, nitä on niin hauska julkaista muidenkin ihailtaviksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti