Että meillä on paljon sieniä, kun joka päivä kannetaan metsästä lisää sieniä. Jokaisella meillä taitaa olla omat omituisuutemme, minun yksi sellainen on seuraava tapa. Laitan paistinpannulle jotain ruskistumaan ja heti sen jälkeen otan puhelimen ja soitan jonnekkin ja samalla sekunnilla unohdan koko paistinpannun ja kun puhelu päättyy yleensä outoon hajuun minulla on edessä paistinpannun osto niin kävi taas tänäänkin, sieniä siis saakin olla tosi paljon koska tämänpäiväisistä seinistä puolet on paistettu oudoksi kököksi paistinpannun pohjaan ja se ei siitä irkene.Ei voi edes olla vihainen itselleen, sillä uskon että tämä on jokin periytyvä geeni mikä saa tämän aikaan, tämän periytymistä eivät vanhempani ole ottaneet huomioon minua jalostaesaan ja tämä voi periytyä tosi kaukaa, koska äidiltäni se ei ole periytynyt. Tänään siivottiin koirien kanssa pihaa, sillä joku oli laittanut erilaisiin paikkoihin sellaisia kasoja (lähes smanlaisia kun minun paistinpannussani), nämä olivat kuitenkin helposti poistettavissa haravalla ja lapparilla. Lyylikin oli lähettänyt viikkokertomuksensa tueksi muutaman kuvan ja olipas siinä taas menoa ja meininkiä.
Täällä tulee Lyyli
Tässä menee Lyyli
Meillä täällä ruoka kasvaa pensaassa ja ruoka-aikana pää vain pensaaseen
Minä vartioin yksin tätä koko pihaa
Älä Lyyli ole hassu, kyllä minä vartioin pihaa ja varsinkin sinua tuumii Mandy
Olipa helpottava tieto voin hetken levähtää.
Älä tule paha kakka tule hyvä kakka.
Tässä sitten muutama kuva pihansiivouspartiosta.
Minä olen ihan hiljaa täällä, sillä mä en ainakaan rupea siivoamaan.
Hommat hoidettu, mä voin tulla pois pensaasta,
Hommat hoidettu partiossa Bianca, Luna, Diwa ja Bella-mummo
Kissat ottaa rennosti
Älkää häiritkö mä nukahdan kohta uudelleen.
Diwa ja Luna sekä Pilvi, mikä ryhti tuolla Lunalla onkaan, valokuvassa siis pitää olla ryhdikäs.
Minun muruseni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti