maanantai 10. lokakuuta 2011

Löpö sairaana



Eilen illalla huomasin Löpön hännässä jotain omituista, eli sellaisen paksun mustan kohdan noin 10 cm pitkän, osittain verisen. Soitin aamulla heti eläinlääkärille ja sain ajan tälle päivälle. Kun Löpö tutkittiin tultiin siihen tulokseen, että Löpö täytyy rauhoittaa tarkempia tutkimuksia varten. Kun Löpö oli rauhotettu selvisi, että Löpön hännässä oli kuolio. Meille on ikuinen mysteeriö mitä on tapahtunut, oli se mitä tahansa niin siitä on jo useita päiviä lääkärin mukaan. Kuitenkaan hännässä ei ollut minkään eläimen muremajälkiä, vaan se vaikutti kuin Löpö olisi jäänyt kiinni johonkin ja jokin terävä olisi viiltänyt hännän auki. Onni onnettomuudessa, että kuolio oli levinnyt hännän pintaa pitkin ja saatiin kuorittua pois ja häntä ranka oli ihan vahingoittumaton joten Löpön häntä säästyy hyvin suurella toden näköisyydellä. Ihmeellisintä on että Löpö ei ole nuollut häntäänsä tai osoittanut mitenkään olevansa kipeä. Koska Löpö on pitkäkarvainen on vaurio ollut piilossa karvoituksen sisällä. Kiitos taas eläinlääkäriasema Vettorille kun Löpö sai pikaista apua. Nyt Löpö toipuu kovista koettelemuksistaan tuossa lepäilemällä, ruokakin on jo maistunut hieman. Eläinlääkäri asemalla tapasin paljon uusia tuttavuuksia kun odottelin tunnin Löpön toimenpiteen valmistumista ja Löpön heräämistä. Sain myös pienen episodin aikaan kun eräs mies tuli hoitohuoneesta tyhjä hihna ja panta kädessään ja itki niin sydäntäsärkevästi, arvasin että hän oli menettänyt koiransa, hetken päästä kun mies oli lähtenyt näin kun hoitaja kantoi pienen mustan koiran takahuoneeseen, silloin rupesin itkemään ja en saanut itseäni hillittyä ja hoitajan piti tulla kysymään onko jokin hätä niin en voinut kuin vastata minä itken tuon vieraan miehen vierasta koiraa, siihen ei hoitajakaan osannut sanoa mitään. Kyllä se satuttaa aina kun joutuu ystävästään luopumaan, sen tuskan aistii vaikka ei olisikaan kysymys omasta lemmikistä. Sitten on tullut kuvatervehdyksiä Kokkolasta, jossa Lyyli käy koulua ja opettelee isojen leojen tavoille.



Saisko ruokaa, hipolla on nälkä



Entäs onko täällä herkkuja pikkuiselle hipolle.



Lyyli pieni suloinen pikisilmä Belunan Magic Lyyli.


Sitten on Lyylin velipoika Nelsonkin lähettänyt postia.



Nelson ja Mooses ovat kuulemma pehmolelujen suurkuluttajia ja sen takia Tampereen ja lähisudun kirpputorit lähettävät kiitoskirjeitä Sadulle ja Mikolle



Uninallen vieressä on kiva nukahtaa Belunan Magic Nelson



Tämä on taas selvästi Mikon tekosia kun Mooseksen päässä on Mikon uninalle.





Komea poika tämä Belunan Kingly Moses



Tässä tulee leijonakuningas



Voiko hyvää yötä kauniimmin toivottaa kun sen tekevät Mooses ja Nelson. Nukkukaa hyvin mailman kaikki eläimet.


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti