tiistai 6. elokuuta 2013

Khaimas` Lightning Luna vei sydämeni mukanaan

Sunnuntaina kaikki oli vielä hyvin, oltiin Turun näyttelyssä ja Luna oli kauniimpi kuin koskaan.  Puhuin kyllä Tarjan kanssa, että pitää viedä hierojalle kun peitsaa niin helposti. No sunnuntai iltana huomasin että keventää liikuessaan vasenta etujalkaansa. Eilen kun tulin töistä kotiin ontui selvästi vasenta etujalkaa. Sain lääkärin tälle päivälle ja Luna kuvattiin ja vasemman etujalan kyynärluu oli täysin syövän tuhoama. Lääkäri sanoi että oli vain päivistä ehkä tunneista kiinni että jalka olisi murtunut. Mitään ei ollut tehtävissä ei mitään. Minun oli jätettävä ikuiset hyvästit, koiralle joka oli iloinen, leikkisä ja nautti elämästä, en voinut uskoa, että tämä on totta. Kerran Luna pystyi syövän voittamaan ja sai jäädä luokseni saimme viettää yhdessä 8 vuotta ja 8 kk.
Sinä siellä jossain eikö jo riitä olet vienyt minulta tänä vuonna Bellan, Diwan ja nyt Lunan, minä en yksinkertaisesti kestä enempää. 
 En koskaan ole nähnyt koiraa joka jätti jälkeensä ystäviä kaikkialla missä liikku ja joka rakasti kaikkia jotka tapasi. Jokaisen sydämeen Luna painoi suuren tassun jäljen ja minun sydämeni Luna otti mukaansa.
 Suuri leijonakuningatar on lähtenyt ja jättänyt jälkeensä suuren surun ja ikävän.
Lunan muistolle:
 
Se, mitä olimme, olemme nyt.
Se, mitä meillä oli, on edelleen.
Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä.
Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä ja
etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani,
kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen
ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua,
etkä enää löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi.
ole hiljaa.
Sulje silmät.
Hengitä.
Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.
En ole poissa, kuljen mukanasi, aina sinussa.
 
Lämmöllä muistaen tässä hetkessä Sinua ja Lunaa sekä koko perhettä
 
Eemelin perhe
 
Kauniina nauhana vuosien päivät,
helminä jokainen muistoiksi jäivät.
Elämän päivien ketju on kallis,
helmist` en yhdenkään kadota sallis.
Koskaan ei tiedä,
onko aikaa paljon vai vähän.
Yht'äkkiä huomaa,
se päättyikin tähän.
muistot kauniit voimaa antaa,
surun raskaan hiljaa kantaa.
Voimia surunne keskella.
Marjo ja Max

Lunan kasvattaja:
Dear Arja
That is a sad mail to receive, we are so sorry for your loss of Luna. We have loved every mail and photo we have received from you. Thank you.
Another bright star is now on the sky, and we thank you so much for the love you gave her and for taking so good care of our baby girl.
Warmest thoughts and hugs
Pia and Jorgen
Lunalla oli oma tärkeä tehtävä teidänkin elämässä. Tuli aika raskaiden päätösten,
saattaa sut huomaan enkelten,
nyt saat juosta seuraten heitä,
ei kipu enää elämääsi peitä,
suru on suuri lohduton,
mut tiedän sun hyvä olla nyt on.. Lämmin osaotto suureen suruun.

Satu

3 kommenttia:

  1. Lämmin osanotto suuressa surussasi. :(

    Löysin tänään valkoisen sydämen, jossa oli keskellä reikä. Liekö se sinun sydämesi...

    Halaten,
    Hanna V

    VastaaPoista
  2. Luna oli ensimmäinen leonbergi, johon tutustuimme. En voi koskaan unohtaa, miten ystävällisesti Luna tuli esittäytymään meille. Lunan käytös oli avointa ja ihmisläheistä, vaikka olimme Lunalle kaksi täysin uutta tuttavuutta. Luna siis vaikutti voimakkaasti rotuvalintaamme.

    Lämpöinen osanottomme surun keskelle.

    Eija ja Jukka

    VastaaPoista
  3. Runtujärveläisten lämmin osanotto <3 Ja Lunalle pusut sateenkaarisillalle, sillä niin monet suukot Luna meille aikanaan jakoi :)

    VastaaPoista