Tyhjääkin tyhjempi olo

Tämä kirous mikä on asettunut päälleni ei aiokkaan helpottaa. Olimme Paloman kanssa ultrassa ja vaikka kaikki oireet oli kuin kantavalla nartulla niin TYHJÄ oli suloinen Paloma, siis pentuja ei ole tulossa. On niin tyhjä lyöty masentava olo. Tämä tekee todella nöyräksi. Kaikki oli niin hienosti astutus sujui kuin oppikirjassa, Palomalla oli kaikki kantavan nartun oireet. Ja sitten tuli tämä murskaava lopputulos ei pentuja. Niin paljon me odotettiin näitä palleroita, että kun tämä tieto saavutti tajunnan sain valtavan vatsakipu kohtauksen ja hirvittävän päänsäryn, jouduin töissä poistumaan kesken kokouksen makaamaan vessan lattialle. Mutta ainakin se on hyvä puoli kukaan ei ole kuollut vain Arjan unelmat ja haaveet on haudattu.

Pahoitteluni myös niiden kymmenen perheen puolesta, jotka meiltä odottivat pentua, heidän joukossaan oli kolme jotka olivat odottaneet jo vuoden ja jälleen tuli pettymys. Pentujen kysyntä tuntuu olevan varsin vilkasta, sillä sain joka päivä yhteydenottoja, mutta näin siinä sitten kävi. Vuonna 2013 ei Belunan kennelissä vauvoja ole. Harvoin tuntuu tältä että tekisi mieli saada itkupotkuraivari ja huutaa kuin eläin mutta ei taida sekään auttaa, joten jos edes yrittäisi käyttäytyä.

Suuri kiitos kuitenkin Tarjalle ja Karille, jotka olisivat antaneet suloisen Paloman vauvoille äidiksi ja suuri kiitos myös ihanan Capon omistajille kun sain ihanaa Capoa käyttää.

Se on nyt Arjalla vakavan itsetutkiskelun paikka, miten tästä eteen päin vai oliko se siinä.