Kamerakurssilla

Tänään oltiin sitten opettelemassa kameran käyttöä ja se oli oikeasti mielenkiintoista, mitä kaikkea minunkin kameralla voi tehdä (tosin olen jo unohtanut ainakin puolet). Ainoa ongelma oli että varpaat jäätyi tönköksi ja käden palaeli, mutta ei se haitannut ihan hirvittävästi. Meillä oli siellä mallikin mitä me kuvatttiin se oli Helmi. Helmi on myös onnellinen koira haasteen 4/5  onnellinen koira, kun sai olla mukana isäntänsä kanssa tekemässä töitä.

Paikallaan oleva koira

Liikkuva koira

Liikkuvakoira pilvisen päivän asetuksilla

Minä olen ensimmäisen kerran säätänyt kameran asetuksia enkä vain antanut kameran tehdä sitä

Me muut kuvattiin Helmi-koiraa mutta ystäväni Sirpa kuvasi hyttysiä, koska hän enstek eniten tykkää öttiäisistä.

 Olisi todella hienoa osata käyttää tuota kameraa sillä lailla että saisi tosi hienoja kuvia koirista, ainakin opiskelu on nyt alkanut. Mutta se mikä minua huolestuttaa niin yhdessä kohden sanottiin, että jotta saa oikein hyviä kuvia niin asistentti olisi hyvä mistä minä nyt sellaisen teen mukana metsässä kulkemaan.

Rapainen mummo

Taiga leikkii lasten kanssa

Pennut ottavat kovasti kontaktia isoihin koiriin

Taigakaan ei enää pelkää pentuja

Mummokin seurustelee lastenlapsensa kanssa

Muru

10 vkoa pennun elämää

Tänään miulle selvisi, että meillä asustaa kaksi pientä lihansyöjää sanan varsinaisessa merkityksessä. Nimittäin tultiin Urjallasta hakemasta lihaa niin pennut melkein sekosivat kun kaikki herkut kannettiin sisälle siinä oli 100 kg possun lihaa ja 150  kiloa hepan lihaa ja 50 kg kieltä, sydäntä ja maksaa, possun sorkkaa ja selkärankaa. Samalla reisulla käytiin moikkaamassa Pepiä ja siellä meitä odottikin niin iloinen kaunis tyttö joka myös oli päättänyt keventää turkkia, koska kerran ei ole pakkasista tietoakaan. Kamera ei ollut mukana tällä kertaa.  Kasvattajan elämän kohokohtia on taas koettu kun kuulee perheen kertovan kuinka tyytyväisiä he ovat omaan koiraansa, mitään muuta sitä ei voikkaan toivoa, sen parempaa kiitosta ei voi saada. Kiitos taas ihanista herkuista mitä saimme maistella ja myös kanat lähettävät kiitos kotkotukset  herkuista.

 Pennut ovat joutuneet töihin, nimittäin on aloitettu seisomisen opettelu. Pennut tosin ovat sitä mieltä että ihan turhaa puuhaa, koska kyllähän jokainen seisoa osaa jos vain ehtii. Tässä Tincan harjoitukset.

 Pian pennut kuitenkin ovat oivaltaneet, että aika kannattavaa puuhaa seisominenkin voi olla.

 Tässä treenaa sitten Tosca niminen pystykorva ainakin hännän asennosta voisi niin päätellä.

 Kyllä se pikkuhiljaa alkaa sujua kun vain treenataan, sitten oli vuorossa maahan meno harjoitukset. Tästäkin pennut olivat sitä mieltä, että kyllä me tää osataan ja mennään aina maahan kun me käydään nukkumaan.

Tästä se lähtee hitaasti mutta varmasti

Hienosti päästiin päämäärään

Ja sama treeni Tincan kanssa

Ja sama lopputulos myös.

Onnellinen koirahaaste 3/5 unohtui tässä se tulee.

Onni on metsä, vapaus ja kaverit.

 

Murheiden päivä

Tänään ei voinut sanoa, että aamu valkeni, sillä ei  valjennut, sähköistä ei tietoakaan kun aamulla viiden aikaan herättiin. No taskulamppukin oli yöllä vaihtanut paikkaa, vaikka sen piti olla siinä missä se aina on niin ei se sitten siinä ollutkaan. Vihdoin löytyi kunttilät ja taskulamput ja sain koirat ulos ja tajusin, että kun ei ole sähköä ei ole vettäkään. Taskulampun valossa yritin ryhtyä meikkamaan, mutta tuhoon tuomittua puuhaa, joten lähdin sitten mummoni haaamun näköisenä kohti työpaikkaa, kaikki tavarat kassissa. Autossa selvisi, että bensa on lopussa, siis pakko mennä huoltoasemalle, no vedin hupun silmille ja suunnistin tankille ja samalla mietin että varmaan valvontakamerassa näkyy  tyyppi jonka he luulevat ryöstävän koko huoltamon. Töihin päästyäni päivä sen kun paheni, sillä sain kuulla että pidetty työkaverimme oli menehtynyt yllättäen. Tästä ei päivä enään pahemmaksi paljon voisi muuttua.

Tässä kuva meidän mummosta Milanasta joka saa olla onnellinen koira haasteen kakkoskuva. Me mummot saadaan välillä hieman hassutella. Humenna sitten lähdetään hakemaan porukalle syötävää tuolta Urjalasta ja samalla käymme moikkaamassa  erästä ihanaa karvakuonoa.

Onnellisen koiran haaste

Sain tänään tuolla fb onnellinen koira haasteen, eli minun pitää lisätä viitenä päivänä onnellisen koiran kuva ja haastaa yksi henkilö mukaan. Päivåätn tuota samaa haastetta nyt tänne bloginkin puolelle. Ensimmäisenä minun on laitettava kuva noista naperoista, sillä ne tekevät minut niin onnelliseksi, että se olkoon haasteen aloitus ja tietenkin minä yritän tehdä noiden mutujen elämän mahdollisimman onnelliseksi.

 Tässä minun onnelliset koirani syövät interaktiivisesta ruokakupista. Kuppi on lainattu Pilveltä jonka suosikki se on. KUn vauvat täyttävät lauantaina 10 viikkoa niin kumpikin saa oman interaktiivisen ruokakupin, minkä kanssa on hauska puuhastella ja metsästää herkkuja.

 Tänään päätin testauttaa pennut vielä toisen kerran omalla luottohenkilölläni Kaisa Hilskalla, joka on testannut kaikki pentumme. Hän käyttää erilaista pentutestiä kuin tuo aikaisempi testaaja ja aikaisempaan kokemukseen pohjautuen, tiedän että testit ovat osuneet hyvin kohdalleen.
Tässä sanallinen osuus. Tinca: Pennulla on napanuora omistajan kanssa, siksi pennulle on vaikeaa mennä tutustumaan vieraaseen ihmiseen ilman omistajaa.Suhtautuu ympäristöön terveellä uteliaisuudella, mutta vierasta ihmistä kohtaan pidättyväinen. Eroahdistusriski olemassa ja tämän vuoksi tulee napanuora katkaista hellästi opettamalla pennulle yksin oloa ilman sisaruksen seuraa. Tinca tarvitsee myös kahden keskisiä hetkiä ihmisten kanssa. Hyvin vakaa, rohkea ja itsevarma pentu. Ei lainkaan saalisreaktiota vain uteliaisuutta. Erittäin sietokykyinen käsittelyssä, luotaa ihmisen käsittelyyn mutta ei halua tutustua ihmiseen lähemmin.

Tosca: Lempeä, käsitelyyn luottava pentu, jolla ei suurta stressin nousua. Väsyy kuitenkin testin loppupuolella ja alkaa haluta pois tilanteesta. Ei pelkoreaktiota ääneen. Luonnon noutoja, mutta ei saalisreaktiota, pelkkää uteliaisuutta. Helppo koira elämässä. Koiran omaa tekemistä kannattaa vahvistaa kehuilla, lisää itseluottamusta. Sosialistettava ilman siskon seuraa välillä. Ihmisen kanssa hengailusta kahdenkesken palkittava. Käsittelyn sietokyky hyvä. Terveesti utelias pentu.

Tässä vielä Jirka Vierimaan sanallinen arvio. 

Belunan Cristal-pentue, testattu 23.11.2014 (64 vrk ikäisinä).

Testi arvioi niitä koulutuksellisia ja ympäristöön sopeutumiseen liittyviä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat niin arkielämään kuin harrastamiseen. Testin avulla voidaan arvioida koiraa koulutuksellisesti palkitsevia asioita.

Tasapainoinen 2 yksilön pentue, jolle testitilanteen alku vieraassa paikassa oli jännittävä. Toisella testikierroksella pennut liikkuivat testin tahdissa jo hyvin sujuvasti. Alusta alkaen vieras ihminen pystyi toimimaan pentujen kanssa vapaasti, mutta vasta paikkaan tottumisen myötä pentujen elekieli ihmisen kanssa alkoi laajeta.

Toisella testikierroksella oma-aloitteisuutta oli enemmän ja tilanteen tuttuus näytti tekevän pennun käyttäytymisestä monipuolisempaa. Metsästyskäyttäytyminen näkyi vahvimmillaan takaa-ajon kohdalla. Ensimmäisellä kierroksella vieras rajattu paikka selvästi vähensi niiden oma-aloitteisuutta ja teki pennut hermostuneeksi.

Yleisesti pennut osoittivat normaalia sopeutumiskykyä nopeasti muuttuviin tilanteisiin oudossa ympäristössä. Ne vaikuttavat tottuvan vieraaseen ympäristöön usean lyhyen vierailun avulla. Ne ovat tottuneet moniin arkisiin häiriötekijöihin ja niiden käsiteltävyys oli erittäin hyvä.

Molemmilla pennuilla näyttää olevan hyvät edellytykset monipuoliseen ja aktiiviseen elämään.

Sitten parikuvaa kasvateista.

Mila Paloman sisko

 

Jyry

Jyry on ollut pallienpoisto operaatiossa sekä samalla silmäluomesta on poistettu pieni kasvain. Toivomme Jyrylle pikaista paranemista.

Ei huolta

Eilinen blogipäivitys puuttuu kun Elisa laittoi linjat solmuun niin ei päässyt päivittämään asioita. Mutta tänään tulee sitten asiaa tuutin täydeltä kun ilta koittaa. Olette niin ihania kun jos blogipäivitys puuttuu niin heti tulee useita viestejä onko kaikki hyvin. Minä voin kertoa salaisuuden, blogipäivitykset eivät lopu vaikka kaikki ei olisikaan hyvin blogi jakaa Belunan ilot ja surut kanssanne. Sain eilen onnellinen koirakuva haasteen ja tässä malliksi, tuolta Tarjan sivulta napattu kuva onnellisesta koirasta jolla on 26 akupunkitoneulaa selässä.

 Tässä kuvassa on vaikea havaita neuloja, mutta tuossa alemmassa kuvassa ne ovatkin sitten paremmin nähtävissä. Rauhallisesti poika nauttii saamastaan käsittelystä.

 Kiitos Tarja kun pidät pojasta hyvää huolta.

Herkuttelua

Kun meno meinaa yltyä ihan mahdottomaksi niin silloin herkutellaan, tänään herkuteltiin kuivatulla naudanmahalla. No ensin jouduttiin kyllä hieman tekemään töitä ja pennut harjoittelivat yksitellen maahan menoa ja seisontaa. Muutaman toiston jälkeen alkoi idea löytyä. 

Niin hyvää

Mä tykkään niin että hakean

Herkkua

Mä tykkään niin että halkean

 

Viikon alku

Taas on uusi viikko alkanut ja työelämä kutsunut. Viinkonvaihteen jälkeen on taas pentujenkin totuteltava arkiseeen elämään. Pennuilla energiaa riittää kun mamma tulee kotiin ja aina hieman jännittää mitä kaikkea onkaan keksitty päivän aikana. Tänään oli kurkoteltu korkeuksiin ja otettu vaatteita naulakosta ja tavaroita kaapin päältä, taitaa olla aika siirtää kaikki irrallinen tavara pois saatavilta.

Mä läträsin vesikupissa  ja mma houkutteli mut pois sieltä ja antoi mulle tän hiiren

Ei haittaa mä ehdin kyllä jo kastella itseni ja lattian.

Mäkin haluan sen hiiren.

Älä ala mulle huutaan

No en mä sitten halua sitä hiirtä

Mamma mä otan sun kameran, kops

Kun meno yltyy mahdottomaksi niin silloin Pilvi kiipeää suojaan toiseen kerrokseen.

 

Pentutesti

Tänään karvakaverini Tinca ja Tosca olivat pentutestissä, jonka suoritti Jirka Vierimaa Tampereelta. Hieman minua yllätti testin tulos, sillä olin kuvitellut hieman erilaista käytöstä, mutta kumpikin penuista suoriutui hyvin tehtävistä. Rankkaa kyllä oli, sillä kun pennut pääsivät kotiin niin kumpikin meni nukkumaan ja edelleen uni maittaa. Tuo on aina yhtä jännittävää seurata.

Me ollaan nyt testattu

Ja nyt me ollaan niin väsyneitä

Kiva setä antaa namia

Setä leikkii mun lelulla

Mä pussaan setää.

Hei setä sun avaimet putosi

Setä haluu olla mun kaveri

Setä leikkii muovikasseillakin

Nyt mun täytyy lähteä kotiin heippa.

 Nyt pennut on sitten pentutestattukkin joten taitaa olla aika luovuttaa ne omaan kotiinsa joten tänään sitten pennut on virallisesti luovutettu Belunan kennelistä minulle Arja Pirttimaalle. Belunan kennelin seuraavat vauvat syntyvät toivottavasti ensi kevät kesällä ja niitä suunnitelmia voidaan lueskella Belunan sivuilta kasvatusosiosta.

TV:ssä tänään

Oltiin ystäväni Sirpan kanssa syksyllä järjestämässä mätsäriä Raisiossa Showhaun Road Show oraganisaation pyynnöstä ja tänään kyseinen ohjelma tuli ulos TV:stä ja olinhan minäkin päässyt mukaan esiintymään.  Alla olevasta linkistä voit katsoa kyseisen ohjeman meidän osuus on siellä loppupäässä.

http://www.showhau.fi/2014/11/17/syksy-2014-7-jakso/