Koira haistaa jo varhaisvaiheen sairauden
Kansainvälisissäkin
tutkimuksissa on ilmennyt, että koiran hajunerottelukyky on omaa
luokkaansa. Se tunnistaa sairauksia aiemmin kuin muut
tutkimusmenetelmät.
– Koira tunnistaa hyvinkin
varhaisessa vaiheessa sairauksia. Silloinkin kun mitkään
lääketieteelliset mittarit ei niitä näytä, vakuuttaa Suomen
hajurotteluyhdistyksen puheenjohtaja Susanna Paavilainen.
Paavilainen
toivoo, että koiran hajuaistin avulla pystytään erottamaan ainesosa,
jonka tutkijat pystyvät selvittämään. Se auttaisi varhaisvaiheen syövän
toteamisessa.
Syöpäsairaat hyötyvät varhaisesta
diagnoosista, sillä selviytysmahdollisuudet ovat silloin hyvät. Uusia
syöpätapauksia todetaan Suomessa vuosittain yli 30 000.
Lisätietoa hajukoirista ja tutkimuksesta osoitteesta www.wisenose.fi
Miksi koirat katsovat TV:tä
Koirat television äärellä on tuttu tilanne varmasti melkein jokaiselle karvakasan omistajalle. Mutta miksi koirat itse asiassa tuijottavat ruutua ja jopa reagoivat tiettyihin ohjelmiin, tiettyihin kuviin ja tiettyihin ääniin.
On tutkitusti selvää, että koirat reagoivat kuviin muista koirista, aivan kuten ihmisen ja muiden eläinten kuviin. Koirien näkökyky on kuitenkin erilaista kuin ihmisten, koirien silmät esimerkiksi rekisteröivät kuvat nopeammin kuin ihmissilmä.
Koirat näkevät pääasiassa kaksi pääväriä, keltaisen ja sinisen, kun taas ihmissilmä erottelee värejä täyden skaalan.
Miksi koirat sitten reagoivat televisioon eri tavalla? Tämä selittyy yksinkertaisella tavalla: reagoiminen liittyy koiran persoonallisuuteen tai rotuun. Eli jos koira haukkuu innostuneesta tai ei jaksa välittää ohjelmasta, selittyy koiran persoonallisuudessa.
Koiran rotuominaisuudet saattavat vaikuttaa myös televisionkatseluun. Esimerkiksi vihikoirat, joiden vahvin rotuominaisuus on vainuaminen, eivät reagoi kuvallisiin viesteihin kovinkaan herkästi. Paimenkoirat taas ovat visuaalisuuden mestareita ja televisioherkkiä.
Vaikka ihmiset usein jättävät radion tai television päälle koirien viihdykkeeksi, eivät eläinystävät jaksa useinkaan viihtyä ruudun ääressä kovinkaan kauaa.
Myös koirat kärsivät kaamosmasennuksesta.
Miksi koirat katsovat TV:tä
Koirat television äärellä on tuttu tilanne varmasti melkein jokaiselle karvakasan omistajalle. Mutta miksi koirat itse asiassa tuijottavat ruutua ja jopa reagoivat tiettyihin ohjelmiin, tiettyihin kuviin ja tiettyihin ääniin.
On tutkitusti selvää, että koirat reagoivat kuviin muista koirista, aivan kuten ihmisen ja muiden eläinten kuviin. Koirien näkökyky on kuitenkin erilaista kuin ihmisten, koirien silmät esimerkiksi rekisteröivät kuvat nopeammin kuin ihmissilmä.
Koirat näkevät pääasiassa kaksi pääväriä, keltaisen ja sinisen, kun taas ihmissilmä erottelee värejä täyden skaalan.
Miksi koirat sitten reagoivat televisioon eri tavalla? Tämä selittyy yksinkertaisella tavalla: reagoiminen liittyy koiran persoonallisuuteen tai rotuun. Eli jos koira haukkuu innostuneesta tai ei jaksa välittää ohjelmasta, selittyy koiran persoonallisuudessa.
Koiran rotuominaisuudet saattavat vaikuttaa myös televisionkatseluun. Esimerkiksi vihikoirat, joiden vahvin rotuominaisuus on vainuaminen, eivät reagoi kuvallisiin viesteihin kovinkaan herkästi. Paimenkoirat taas ovat visuaalisuuden mestareita ja televisioherkkiä.
Vaikka ihmiset usein jättävät radion tai television päälle koirien viihdykkeeksi, eivät eläinystävät jaksa useinkaan viihtyä ruudun ääressä kovinkaan kauaa.
Myös koirat kärsivät kaamosmasennuksesta.
Elämme vuoden pimeintä aikaa. Kaamosaika aiheuttaa monenlaisia oireita
ihmisille, mutta eivät nelijalkaiset ystävämmekään säästy kaamoksen
vaikutuksilta.
Laumaeläimenä koiralla on samankaltaista käyttäytymistä kuin
ihmisillä ja koirat saattavatkin myötäelää omistajiensa kaamosoireiden
mukana. Kaamosajan pimeydessä myös koirien aktiivisuus vähenee.
– Kaamoksen aikaan lemmikit eivät välttämättä ole virkeitä ja innostuneita leikkimään tai lähtemään ulos. Ne saattavat myös syödä huonosti, kertoo biologian laitoksen eläinfysiologian professori Seppo Saarela Oulun yliopiston tiedotteessa.
Niin ihmisten kuin eläintenkin vuorokausirytmiä säätelee sama pimeähormoni, melatoniini. Ihmisen kanssa elävät eläimet häiriintyvät keinotekoisesta valosaasteesta. Luontaisen vuorokausirytmin sekoittaminen hankaloittaa älyllistä ponnistelua vaativia suorituksia ja voi vaikuttaa myös lemmikin mielialaan.
Koiran aktiivisuuden vähentyminen talven pimeimpään aikaan on luonnollinen ilmiö. Kun valon määrä taas keväällä lisääntyy, virkistyvät koirat samalla tavalla kuin ihmisetkin.
– Kaamoksen aikaan lemmikit eivät välttämättä ole virkeitä ja innostuneita leikkimään tai lähtemään ulos. Ne saattavat myös syödä huonosti, kertoo biologian laitoksen eläinfysiologian professori Seppo Saarela Oulun yliopiston tiedotteessa.
Niin ihmisten kuin eläintenkin vuorokausirytmiä säätelee sama pimeähormoni, melatoniini. Ihmisen kanssa elävät eläimet häiriintyvät keinotekoisesta valosaasteesta. Luontaisen vuorokausirytmin sekoittaminen hankaloittaa älyllistä ponnistelua vaativia suorituksia ja voi vaikuttaa myös lemmikin mielialaan.
Koiran aktiivisuuden vähentyminen talven pimeimpään aikaan on luonnollinen ilmiö. Kun valon määrä taas keväällä lisääntyy, virkistyvät koirat samalla tavalla kuin ihmisetkin.
Selvästi meillä ainakin on havaittavissa, että koirat tulevat aikaisemmin sisälle ja nukkuvat pidemmän yöunen. Varsinkin BB viihtyy jo alkuillasta sisällä, tosin Taiga on se joka ei sitten millään haluaisi illalla tulla sisälle ja sitten kun kutsu käy niin kolahtaa samantien pedilleen nukkumaan. Pennut viihtyvät hyvin ulkona ja välillä tuntuu, että palelevatko nuo pehmo turkkeineen, mutta ei se siltä vaikuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti