lauantai 5. syyskuuta 2015

Isä 82 v

Tänään matkustimme Harryn kanssa Porvooseen, sillä isäni täytti 82 vuotta. Samalla tapasin poikani, joiden kanssa emme vielä olleet synttäreitäni juhlineet, joten olimme yhdistäneet isän kanssa  tämän tapaamisen. Valitettavasti isäni joutui viettämään synttäreitä sairaalassa.
Onnea isä.
 
Joka vuodesta ruusun sä saat


Poikani Tonin tekemä synttärikakku
Yllätyksenä isälle häntä saapuivat pohjanmaalta onnittelemaan Eila sisko ja Pekka veli vaimonsa kanssa. Joten isolla porukalla käytiin isää onnittelemassa. Sairaalan henkilökuntakin oli muistanut synttärisankaria ja hän oli saanut leivoksen  onnitteluviestin mukana. Vaikka oli ihanaa nähdä isää niin kyllä tuolla sairaalassa vain jotenkin myös tulee surullinen olo, koska näkee kuinka kipeä toinen on, mutta lohdullista on tietää, että sairaala on tällä hetkellä paras paikka isälle.
Huippukokki Toni valmisti meille ihanan kala-aterian  nam.
 Rakkaat lapseni Toni ja Tero olivat hankkineet minulle synttärilahjan ja kun sen näin niin riemusta kiljuin, sillä sain sellaisen lahjan mitä olin jo pitkään toivonut (Harry ei ollut suostunut) nimittäin tamboliinin ja nyt pääsen hyppimään ja pomppimaan. Kiitos lapset. Lisäksi minua ilahdutettiin serrano parma kinkulla ja se vasta onkin hyvää.
Yksi suosikkisarjojani oli aikoinaan Serranon perhe ja siinä aina syötiin tuota kinkkua.
 Vähän piti kokeilla äidin ja isän uutta mersua.
Mummun mersu.
 Keela oli tänään yksin kotona koko päivän, tosin Harryn tytär kävi häntä päivällä ulkoiluttamassa ja mitään pahjo ei ollut tullut mieleen ei edes lattialle ollut pissattu.
Mun pieni reipas tyttö
 Isä olisi halunnut että Keela olisi ollut mukana, mutta koska tänään oli niin paljon muuta hulinaa ja toimintaa ja sairaalassa käynti niin en Keelaa ottanut mukaan, lupasin isälle että menemme pian Keelan kanssa käymään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti