perjantai 13. huhtikuuta 2018

Käärmemagneetti

Olen tullut siihen tulokseen, että minussa on jokin ominaisuus mikä vetää käärmeitä puoleensa kun jo kahtena päivänä peräkkäin ovat polkumme kohdanneet. tänään minua odotti tällainen komea uros polun varrella.
Tämä tyyppi ei ollutkaan mikään haalistunut tyyppi vaan oli oikein kunnon sahalaita näkyvissä. Aurinkoa oli hänkin ottamassa ja me koirien knassa päätettiin poistua takavasemmalle ja kotiin.
Mummot
 Nyt saa kyllä olla tarkkana tuolla metsässä ja taidankin hieman karttaa noita lämpöisiä  metsän reunoja kunnes tämä pahin käärme aika helpottaa. Kun naaraatkin ovat nousseet pinnalle niin eiköhän sitten  koko porukka häviä metsän siimekseen.
Lotta ja BB
Mummoilla alkoi selvästi olla kuuma lenkillä vaikka oltiin liikkeellä ihan aamusta. Iloisista porukkaa.
Mun mummot on niin rakkaita


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti